31.7.2000
FROM: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, PL 326, 90101 Oulu
TO: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu
Lausunto (lausuntopyyntö nro 1100R0014-53)
Yli-Iin Kupsussuon turvetuotantohankkeen sijainti ja maankäyttö sekä liittyminen muihin hankkeisiin
Arviointiohjelmassa on suon lähialueiden maankäyttö kuvattu puutteellisesti. Metsätalouden ohella Kupsussuon turvetuotantohankkeeseen olennaisesti vaikuttavia lähialueiden maankäyttömuotoja ovat nykyinen turvetuotanto (Latvasuo ja Koutuansuo) sekä matkailu (Kierikkikeskus ja muinaiskylä).
Mainitut, toisiinsa vaikuttavat maankäyttömuodot on hyvä käydä ilmi myös sijaintikartasta (ohjelman liite 1). Kaikki kartan kuvaamalla alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on esitettävä riippumatta siitä, minkä tuotantoyhtiön hallussa oleva suo on kyseessä.
Vertailtavista vaihtoehdoista
1. Toteuttamatta jättäminen (0-vaihtoehto)
Yli-Iin kunnan suoala on 42 790 hehtaaria. Siitä on tuotantokelpoista 4 310 hehtaaria, josta on käytössä jo 47 prosenttia. Sen sijaan suojeltuna kunnan kokonaissuoalasta on prosentin verran eli noin 500 hehtaaria.
Nykytilastakin voi päätellä Kupsussuon olleen ravinteikas ja suotyypeiltään ilmeikäs lintusuo. Suon nykytilan kuvauksen ohella on arvioitava suon monimuotoisuus sitten, kun suo on taas ennallistettuna luonnontilaisenkaltainen. Arviointiselostuksessa on esitettävä tarvittavat ennallistamistoimet ja niillä todennäköisesti saavutettava ympäristön- ja luonnonsuojelullinen hyöty.
Myös Siuruanjoen vesiensuojeluohjelma ja Iijoen ympäristönhoidon ja käytön kehittämisohjelma tulee esittää arviointiselostuksessa ja arvioida Kupsussuon tuotannon aloittamisen ja toisaalta suon ennallistamisen vaikutukset Siuruan- ja Iijoen vesiensuojelulle ja jokien käytölle.
2. Matkailu-vaihtoehto: Kupsussuon turvetuotanto ei toteudu,
vaan suo ennallistetaan ja sen luonnonvaroja hyödynnetään
luonnontilassaan osana Kierikki-keskuksen toimintaa.
Kupsussuon välittömässä läheisyydessä on kehitteillä mittava matkailuhanke, Kierikki-keskus. Hanke on uusi eikä kaikkia sen tulevaisuuden mahdollisuuksia, tarpeita ja toimintamuotoja vielä tiedetä. Kierikin matkailuhanke on kuitenkin verrattavissa turvetuotannolle vaihtoehtoisena hankkeena. Kierikin matkailun kehittämisessä yksi toimintasuunta voi olla suoretkeily, joka edellyttää Kupsussuon ennallistamista. Toisekseen turvetuotannon ympäristövaikutukset, kuten melu ja pölyhaitat sekä ympäristön yleinen nuhraantuminen entisestään, voivat jo sinänsä oleellisesti haitata Kierikin kehittämistä esihistoriallista asutusta esittelevänä kohteena puhumattakaan siitä, että muinaisasutuksen tutkiminen saattaa joiltain osin estyä.
Lisävaihtoehto on sikälikin tarpeen, että turvetuotantohanketta perustellaan yksinomaan taloudellisesti ja katsotaan sen hyötyjen olevan haittoja merkittävämpien. Haitat puolestaan ovat osin jo toteutuneet eikä niitä enää lasketa tuotannon haitoiksi. Myös Kupsussuon turvetuotantohankkeen käsittely vanhan vesilain mukaan mahdollistaa lupaprosessia ennakoiden intressivertailun korostamista. Tällä kertaa intressivertailua varten on kuitenkin luotavissa myös markoissa ja työpaikoissa mitattavissa oleva vaihtoehto vertailtavaksi tasavertaisesti turvetuotannon hyötyihin ja haittoihin.
Vaihtoehdon tarvetta tukee myös turpeen aseman epävarmuus energiantuotannossa ja sen heikentynyt ja tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen aleneva kannattavuus polttoaineena. On hyvin todennäköistä, että turpeen asema Oulun Energian, Enso Fine Papersin ja Kemira Chemicalsin energiahuollossa ei vastaisuudessa säily nykyisellään.
Täydennyksiä ympäristövaikutusten selvityksiin
Kuivahtaneesta ilmeestään huolimatta suo on edelleen vaikeakulkuinen ja vetinen pohjoisosastaankin sen parikymmentä vuotta vanhasta kopo-ojituksesta huolimatta. Turvetuotantoon liittyy myös suon etelälaidan märän osan halki kaivettu kanava, jota pitkin johdetaan vettä Latvasuon turvetuotantoalueelta Kupsussuolle. Suo on siten Latvasuon pintavalutuskenttä. Toinen suon eteläosan poikki idästä länteen kulkeva kanava johtaa vettä Kupsussuolta Iijokeen. Tämän kanavan sekä aiempien kopo-ojitusten vesistöä tähän mennessä kuormittanut vaikutus on arvioitava. Kupsussuon koillispuolella sijaitsevat tuoreet metsäojitukset kasvattavat myös alueen vesistökuormitusta, mikä on otettava eri tekijöiden kokonaiskuormitusta arvioitaessa huomioon.
Yva-lain mukaan ympäristövaikutuksella tarkoitetaan myös hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastoon. Yli-Ii on turvetuotannon keskittymäaluetta. Turvetuotannon osuus kunnan kasvihuonekaasutaseeseen on esitettävä ja arvioitava ylipäänsä turvetuotannon kestävyys kuntatasolla.
Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri