31.10.2000
FROM: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, PL 326, 90101 Oulu
TO: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu
Viite: Lausuntopyyntö nro 1100R0019-53
Asia: Lausunto YVA-lain mukaisesta...
4. Hankkeen kuvaus
4.1. Korentosuon turvetuotantohankkeen tarkoitus
Vanhojen tuotantoalueiden poistuminen tuotannosta Pohjois-Pohjanmaalla ei yksioikoisesti edellytä uusien turvesoiden käyttöönottoa. Oulun energiahuolto voidaan turvata vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja eri polttoaineiden yhdistelmillä. Korvautumista voi tapahtua jollain aikavälillä siksi, että tuotantokenttiä poistuu käytöstä kannattavuussäteen sisältä mutta erityisesti siksi, että muut polttoaineet ovat ympäristövaikutuksiltaan edullisempia ja hinnaltaan kilpailukykyisempiä. 0-vaihtoehdon tehtävänä on tarkastella energiahuollon vaihtoehtoja vertailun mahdollistamiseksi.
4.2. Korentosuon turvetuotantohankkeen sijainti ja maankäyttö
Hankkeen lähialueiden maankäytöstä kerrotaan liian niukasti. Lähialueiden maankäyttömuodoista on arviointiohjelmassa kuvattava ne, jotka jo kuormittavat samantyyppisesti sitä ympäristöä ja asujamistoa, johon hanke sijoittuisi lisäkuormituslähteeksi. ja joista on oltava selvillä, kun arvioidaan eri ympäristö-vaikutusten keskinäistä vuorovaikutusta. Kyseisessä tapauksessa Sanginkylässä sijaitsevalla, jo toiminnassa olevalla Itäsuon turvetuotantoalueella voi olla Kortesuon tuotantohankkeen kanssa osin yhteinen vaikutusalue. Esimerkiksi Sanginjärvi on sekä Itäsuon turvetuotantoalueen että mahdollisen Kortesuon turvetuotantohankkeen kuivatusvesien vastaanottajavesistö. Harhaan johtava on myös ohjelman maininta siitä, että Kortesuon läheisyydessä ei ole loma-asutusta. Tuotantohankkeen vaikutusalueella, Sanginjärven ympäristössä, on niin vakinaista kuin loma-asutustakin runsaasti. Lähi-alueilla varauksessa olevien soiden tuotantoonoton suunnitelmat tulee myös selvittää. Kortesuota vastapäätä sijaitsevalla Sapilassuolla on esimerkiksi turvetuotantovaraus.
4.3. Hankkeen hyödyt
Turve on kotimainen tuote. Turvetuotannon kotimaisuusaste ei kuitenkaan voi olla 100 prosenttia. Tuotannon elinkaaren eri vaiheissa käytetään runsaasti esimerkiksi öljyä, joka on 100-prosenttisesti tuontitavaraa. Hankkeen hyödyt ja haitat on arviointiprosessin aikana kuvattava todenmukaisemmin ja analyyttisemmin ilman tuotteen markkinoinnin taakkaa.
5. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot
5.1. Toteuttamatta jättäminen (0-vaihtoehto)
0-vaihtoehto ei saa olla muodollisuus, joka arviointiselostukseen tutustujalle ei kerro muuta kuin sen, kuinka paljon polttoturvetta jää keräämättä 20 vuoden aikana ja kuinka monta markkaa siinä menetetään. Vaihtoehdon tehtävänä on tutkia väite välttämättömyydestä korvata turvetuotannosta poistuvat tuotantoalat uusilla tuotanto-aloilla energiahuollon takaamiseksi. Väitteen paikkansapitävyyden selvittämiseksi on etsittävä vastauksia kysymykseen, missä määrin polttoturvetta voidaan korvata muilla polttoaineilla ja mitkä ovat vaihtoehtojen hyödyt ja haitat.
Vaihtoehdossa on myös selvitettävä ennallistamismahdollisuudet ja siten saavutettava luonnonsuojelullinen ja vesiensuojelullinen hyöty.
5.2. Turvetuotantosuunnitelma
YVA-lain asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin muun muassa hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista. Korentosuon tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelman kuvaaminen vasta arviointiselostuksessa on YVA-lain vastainen menettely.
Toteuttamisvaihtoehtojen lisäksi kuivatusvesien johtamisreitit jäävät esittämättä ja vaikutusalue rajaamatta. Näin ollen asetuksessa luetellut ohjelman sisältövaatimukset, kuten tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista ja ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta, täytetään vajaasti. Vakavien puutteidensa takia arviointiohjelmaa ei voi hyväksyä. Ohjelmaa on täydennettävä siten, että ohjelmasta käy ilmi selvitettävät vaihtoehtoiset tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelmat ja ehdotus vaikutusalueesta.
Nykymuodossaan ohjelma ei täytä mielekkään osallistumisen ehtoja. Yva-lainkin tarkoitus on toteuttaa perustuslain ja muun uudistetun lainsäädännön henkeä, jonka mukaan kaikilla on vastuu ympäristöstä ja oikeus osallistua ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Yhteysviranomaisen vastuuna on vaalia ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuuluvan osallistumismahdollisuuden aitoutta. Tässä tapauksessa se edellyttää Korentosuon arviointiohjelman palauttamista ohjelman laatijalle epäkelpona.
6. Hankkeen toteuttamisen edellytykset
6.1. Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma
Monin tutkimuksin ja seurannoin on todettu, että jokainen suo on erilainen ja että kesäaikaiset keskimääräiset päästöt eivät kerro totuutta tuotantoalan aiheuttamasta ympäristörasituksesta. Ohjelmassakin todetaan sivulla 9, että turvetuotannon vesistövaikutukset ja käytettävät vesiensuojelumenetelmät ja niiden toimivuus vaihtelevat suuresti kohteesta toiseen ja sivulla 8, että kunkin vesiensuojelumenetelmän toimivuudella on reunaehtonsa. Tästä seuraa, että turvetuotantohankkeita koskevia ympäristövaikutusten arviointiohjelmia ja -selostuksia ei pidä kopioida sellaisenaan hankkeesta toiseen eikä pitäytyä yleisluontoisessa ja teoreettisessa tuotannon ja sen vesiensuojelujärjestelyjen esittelyssä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on hankekohtainen. Kullekin turvetuotantohankkeelle on tehtävä kohdekohtainen arviointi. Ohjelmavaiheen perustehtävänä on erityisesti laatia hankkeen vaihtoehtoiset tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelmat, joiden eroavaisuuksia sitten selostuksessa vertaillaan. Vaihtoehtojen pohjalta on mahdollista arvioida, mitä selvityksiä tarvitaan hankkeen toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseen.
6.2. Laaditut ja suunnitellut ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset
Korentosuon tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön tuleva kuormitus on arvioitava koko vuodelta. Erityisesti tulee arvioida kevät- ja syystulvien ja kesäisten rankkasateiden aikainen kuormitus, koska Sanginjärvi käytännössä toimii turvesuolta tulevien vesien ensimmäisenä tehokkaana laskeutusaltaana. Lisäksi on arvioitava tuotannosta aiheutuva kokonaiskuormitus, siis sekin tuotantokentän ulkopuolinen, mutta hankkeesta aiheutuva eristysojien kautta kertyvä lisävaluma.
Sanginjärvi ja Sanginjoki on rajattava vaikutusalueeksi. Hankkeen merkitys Sanginjärven ja Sanginjoen vesiensuojelutavoitteisiin ja -toimenpiteisiin on arvioitava.
Korentosuon alapuolisen vesistön tila on kuvattava: veden laatu, pohjan tila, eliöstö sekä nykyinen kuormitus.
0-vaihtoehdon selvityksiin kuuluu se, missä määrin ojitetun osan ojien tukkiminen palauttaisi suon hydrologiaa ja missä määrin ja miten vesien pidättyminen suossa vaikuttaisi alapuolisen vesistön tilaan.
Edelleen 0-vaihtoehtoon kuuluu selvittää, missä määrin Utajärvellä on mahdollista korvata polttoturvetta puupohjaisilla polttoaineilla.
Luonnon monimuotoisuus on arvioitava siten, kuin koko suo olisi luonnontilainen. Esimerkiksi linnuston kartoittamiseksi ei riitä nykytilan kuvaus, vaan on arvioitava, mikä merkitys suolla olisi suolinnuston kannoille, jos suo ennallistettaisiin. Pesimälinnuston kartoituksen lisäksi on selvitettävä suon kevät- ja syysmuuton aikainen merkitys.
Turve kuljetetaan rekoilla talvella suolta Ouluun aluksi kapeaa Puolangan tietä Sanginkylän ohi. Liikenteen ympäristöpäästöjen lisäksi on arvioitava raskaan liikenteen kasvusta johtuva liikenneturvallisuuden heikentyminen ja siihen liittyvät riskitekijät.
Selostuksessa on arvioitava lähiseutujen turvetuotannon yhteisvaikutusta ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen.
Yva-lain mukaan ympäristövaikutuksella tarkoitetaan myös hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastoon. Turvetuotannon osuus kunnan kasvihuonekaasutaseeseen on esitettävä ja arvioitava ylipäänsä turvetuotannon kestävyys kuntatasolla.
Mauri Huhtala Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri