17.10.2000

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri
Kymen metsäkeskus

Kolopuukilpailu päättynyt

Kymen metsäkeskus sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiirit järjestivät perinteisen leikkimielisen kesäkilpailun. Kun aiemmin on kyselty mm. metsälehmuksia ja lähteitä, menneenä kesänä ihmisiä kehotettiin etsimään kolopuita. Kilpailun tavoitteena oli jälleen aktivoida ihmisiä oman elinympäristönsä tarkkailuun.

Kaikkiaan tietoja kertyi sadoista pesäpuista, vaikka osallistujia oli jonkin verran edellisvuosia vähemmän. Mukana olleet olivat toisaalta sitäkin aktiivisempia. Useat osallistujat olivat liittäneet kertomuksiinsa myös valokuvia kolopuista.

Etelä-Karjalasta tuli tällä kertaa selvästi enemmän ilmoituksia kuin Kymenlaaksosta. Kymenlaaksosta ilmoitettiin 6 metsikköä ja 7 erillistä puuta. Etelä-Karjalan tulos oli 9 metsikköä ja 13 puuta. Kuntatasolla aktiivisimpia oltiin Lappeenrannassa, Joutsenossa, Ruokolahdelta ja Elimäellä.

Ilmoituksia tuli sekä pihapiirien että metsäalueiden kolopuista. Yksittäispuita löytyi parikymmentä kappaletta. Ilahduttavaa oli, että metsiköitä tai suorastaan kolopuumetsiä ilmoitettiin 15 kappaletta. Ilmoittajat kertoivat kolopuita olevan näissä metsiköissä usein kymmenittäin.

Haapa tärkein pesäpuu

Suurimmat ja komeimmat kolopuut olivat yleensä vanhoja haapoja. Ne ovatkin lukuisten kolopesijöiden tärkeimpiä pesäpuita. Paitsi lintujen pesäpuina ne toimivat monien hyönteisten, sienien ja jäkälien isäntäkasveina. Haapa tai yleensä kolopuut ovat myös arvokas lisä maisemassa. Kilpailu toi esille sekä yksittäisiä haapoja että erityisiä haaparyhmiä. Mänty, kuusi, raita ja pihlaja olivat muita ilmoitettuja puulajeja. Joukkoon mahtui myös keloja sekä pökkelöitä.

Nyt ilmoitetuissa kolopuissa ja kolopuumetsiköissä kerrottiin asuvan hyvin monenlaista eläimistöä. Tikkojen lähinnä palokärjen ja käpytikan alun perin hakkaamia koloja käyttivät hyödykseen monet muut eläinlajit. Nisäkkäistä mainittiin liito-orava ja näätä. Linnuista yleisimpiä olivat telkkä, helmipöllö, naakka, uuttukyyhky, kottarainen, kirjosieppo ja tiaiset.

Kolopuut huomioidaan hakkuissa

Kolopuiden, kelojen ja pökkelöiden säästäminen hakkuissa on jo pitkään ollut ohjeena metsätaloudessa. Aina siinä ei kuitenkaan ole onnistuttu. Pöntötyksellä on kolopuiden puutetta yritetty lievittää, mutta asuntopula metsissä on edelleen suuri. Puunkorjaajan on tärkeää tietää, onko hakkuualueella kolopuita? Tällöin niitä voidaan varoa ja säästää huonoissakin hakkuuolosuhteissa. Tavoitteena on merkitä huomattavimmat kolopuut ja kolopuuryhmät tilakohtaisiin metsäsuunnitelmiin.

Nykyisin talousmetsien uudistushakkuualoille pyritään jättämään säästöpuuryhmiä. Ryhmissä kolopuut ja lahopuu ovat erityisasemassa. Ryhmiin jätetyt säästöpuut tarjoavat paremmat elinmahdollisuudet vanhan metsän eläimistölle ja pesijöille kuin yksittäiset säästöpuut. Säästöpuita ei poisteta myöhemmissäkään hakkuissa. Aikaa myöten ne kuolevat ja muuttuvat järeiksi keloiksi, pökkelöiksi ja maapuiksi.

Palkinnot voittajille

Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kirjapalkintoja. Onnetar suosi seuraavia henkilöitä: Jouni Sihvonen Korialta, Jarmo Lallo Joutsenosta, Tenho Kälvälä Simolasta, Antti Akkanen Syyspohjasta sekä Aila Pöntynen Haminasta. Järjestäjät kiittävät osallistujia ja lupaavat palata asiaan tulevaisuudessa jonkin uuden aiheen kanssa.

LISÄTIEDOT:
Kymen metsäkeskus, metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Markku Metsämuuronen,
puh. (05) 226 2618 tai 0400 715 989