15.5.2000
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin lausunto
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri r.y. kiittää Kodisjoen kunnanhallitusta lausuntopyynnöstä ja lausuu kaavaehdotuksesta seuraavaa:
Luonnonsuojelupiiri pitää kaavaehdotusta onnistuneena. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000-alueet on huomioitu oikein kaavassa. Kiitoksen ansaitsevat myös metsälain avainbiotooppien huomioiminen kaavassa. Metsälakikohteiden huomioiminen on valtakunnan tasollakin edistyksellistä. Samoin luontoselvityksessä huomioitujen Hirviaron metsäalueen sekä arvokkaiden kallioalueiden merkitseminen lähivirkistysalueiksi (LV) tai maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta (M-1). Erityisen ansiokasta on kunnan viihtyisyyden, luonnonarvojen ja kauniin maiseman huomioiminen kieltämällä maa-ainesten otto näillä M-1 -alueilla. Hyvä asia on myös Ojankorven pienialaisen vanhan metsän (luontokohde nro 3) merkitseminen SL-2 -alueeksi, joka on tarkoitus suojella. Kaavamerkintä kieltää metsän kaatamisen.
Erilaiset luontokohteet on kaavaluonnoksessa huomioitu pääsääntöisesti hyvin. Yleisesti ongelmana kuitenkin on, että riittäviä luontotutkimuksia on olemassa usein vain arvokkaimmilta ja tunnetuimmilta luontokohteilta erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta. Yleensä monista kunnista ja alueista ei ole aiempia julkaisuja luontotiedoista tai tiedot ovat vanhentuneita. Asianmukaiset luontoselvitykset vaativat alueen luonnon historian tietojen lisäksi myös tuoretta, päivitettyä tietoa. Kattaviin tutkimuksiin ei useinkaan ole varattu tarpeeksi aikaa ja rahaa, jolloin tehtävät selvitykset ovat usein suppeita ja puutteellisia (tässäkin selvityksessä vain kaksi tutkimuspäivää maastossa). Huonoimmillaan selvitykset voivat olla yhteenvetoja, joiden sisältö on epäyhtenäistä ja joskus myös virheellistä. Parhaaseen tulokseen päästään riittävillä resurseilla, pätevillä konsulteilla ja hyvillä yhteyksillä paikkakuntien luonto- ja lintuharrastajiin sekä riistamiehiin. Esitetyn luontoselvityksen kohdassa 3.5.3. Linnut mainitaan virheellisesti, että yleisimmät kunnan alueella pesivät lajit ovat peippo, pajulintu ja idänuunilintu (Virolainen 1998). Idänuunilintu ei missään tapauksessa voi olla Kodisjoen yleisimpiä lintuja. Lajin kanta koko maakunnassa on vain 20-40 paria ja todennäköisesti se ei pesi lainkaan Kodisjoella. (Gustafsson ym. 2000: Varsinais-Suomen linnut kirjan käsikirjoitus).
Keskustan kehittämisen tavoitteissa on paljon kestävää kehitystä, kulttuuri- ja luonnonmaiseman sekä asukkaiden viihtyisyyden edistämistä tukevia tavoitteita. Lähiluonnon vaaliminen ja hoitaminen on erittäin kannatettava päämäärä. Hyviä tavoitteita ovat mm: kulttuurimiljöön kunnioittaminen ja hoitaminen, peltojen säilyttäminen ja Kodisjoen rantatörmien varaaminen suojaviheralueiksi, kanoottiretkeilyn mahdollisuuksien parantaminen Kodisjoessa, rakentamisen keskittäminen jo olemassa olevalle taajama-alueelle, joukkoliikenneyhteyksien huomioiminen ja liikenneturvallisuus, avohakkuiden välttäminen, Otajärven vaaliminen ja kestävän kehityksen periaatteiden painottaminen.
Seuraavat yksityiskohtaisia parannusehdotuksia kaavan osoittamiin
maankäyttömääräyksiin:
Muoriniitun lehto ja saniaiskorpi (luontokohde nro 5) on merkitty
rauhoitetuksi luonnonsuojelukohteeksi. Merkintä tarkoittanee
kohteen suojelua lähinnä metsälain avulla, mutta
kohteen luontoarvojen säilymisen turvaisi parhaiten merkinnän
muuttaminen SL-2 alueeksi. Korvet ovat yksi uhanalaisimmista metsäluonnon
tyypeistä Suomessa.
Arvokkaat perinnemaisemat (luontokohteet nro 30-35) on kaavassa merkitty pm- ja kh-2 liitteillä. Osasta pm-alueista puuttuu kuitenkin kh-2 -merkintä. Kaavamerkinnät mahdollistavat rakentamisen näille arvokkaille perinnemaisemille, vaikka edellytyksenä onkin vanhaan rakennuskantaan sopeutuva uudisrakentaminen. Osalle kohteista kannattaa harkita kaavamerkintää, joka rajaisi uudisrakentamisen vain näiden perinnemaisema-alueiden rajojen ulkopuolelle. Olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa ja maisemaa tulee suojella ja hoitaa. Luonnonsuojelupiiri toivoo, että kunta saa hakemaansa lisärahoitusta perinneympäristöjen hoitoon.
Mäkilän katajakalliot (kohteet nro 32.-33) kuvataan luontoselvityksessä heinittyneiksi pylväskatajakalliokedoiksi. Katajakedot kuuluvat luonnonsuojelulain 29§:n mukaisiin suojeltuihin luontotyypeihin, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuisi. Ympäristökeskuksen tulee päätöksellään määritellä suojellun luontotyypin rajat ja antaa päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Arvokkaille luontokohteille laadittavat hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat hyödyllisiä ja parantavat ympäristön tilaa.
Koulammen metsäneva (luontokohde nro 10) on merkitty sl-1 alueeksi, jonka suojelun keinona on metsälaki. Alueen luonnonarvot turvaisi parhaiten SL-2 -merkintä.
Otajärvi on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Järven matkailullinen arvo on kasvussa ja järven rannalle onkin saatu uusi lintutorni parkkipaikkoineen ja pitkospuupolkuineen. Kaavakartasta puuttuvat kuitenkin lintutornin ja siihen liittyvien rakenteiden merkinnät, jotka tulee lisätä kaavaan. Luonnonsuojelupiiri painottaa Otajärven tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tärkeyttä (mm. vedenpinnan nosto ja muut hoitotoimenpiteet). Kunnan kaavoituksen ja erilaisten maankäyttöratkaisujen tulee tukea järven luontoarvojen säilyttämistä ja parantamista. Otajärvellä on käynnissä Metsähallituksen johtama yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on laatia järvelle hoito- ja käyttösuunnitelma alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Luontomatkailun ja -retkeilyn ohjaaminen on yksi hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteista. Hyvin suunniteltuun järven luonnon huomioon ottavaan luontomatkailuun ja -retkeilyyn kannattaa Otajärvellä panostaa myös tulevaisuudessa.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri r.y.
Virpi Lemmetyinen, puheenjohtaja Hannu Klemola, aluepäällikkö
LISÄTIEDOT: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry., Martinkatu 5, 20810 Turku. Puh. (02) 235 5255, fax (02) 235 5244. Email: sllturku@netti.fi