19.3.2000 Julkilausuma

Kesähakkuut on lopetettava

Kesäaikainen puunkorjuu käynnistyi Suomessa 1970-luvun alussa. Syynä oli se, että puita alettiin korjata erikoiskoneilla, jotka haluttiin ympärivuotiseen käyttöön. Metsiä hakataan ympäri vuoden myös siksi, että paperi- ja massateollisuus vaatii raaka-aineekseen tuoretta puuta. Kesähakkuut ovat kuitenkin sekä luonnon että metsänomistajan kannalta vahingollisia.

Kevään ja kesän hakkuissa tuhoutuu paljon lintujen ja muidenkin eläinten pesiä. Luonnonsuojelulain mukaan eläinten häiritseminen etenkin lisääntymisaikana on kielletty. Myös rauhoitettujen kasvien ja eläinten vahingoittaminen on kielletty. Eläinsuojelulain perusteella kaikkia eläimiä on parhaalla mahdollisella tavalla suojeltava kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.

Kesähakkuita pitää erityisesti välttää metsissä, joissa elää suhteellisesti eniten lintulajeja sekä metsissä, joissa on herkästi vahingoittuvaa kasvillisuutta. Arimpia biotooppeja ovat rantametsät, lehdot, kosteat painanteet, tuoreet kangasmetsät ja lehtimetsät.

Sulan maan aikana tapahtuva hakkuu vaurioittaa maaperää sekä puiden juuria ja runkoja. Puut ovat alttiina sienituhoille, erityisesti juurikäävälle ja tyvitervastaudille. Tästä aiheutuu metsänomistajille satojen miljoonien markkojen tappiot.

Erityisesti sahateollisuudessa kesällä hakattu puu aiheuttaa ongelmia, jolloin puuta jouduttaan suojaamaan kemikaaleilla lahoamisen ja sinistymisen torjumiseksi. Talvihakattu puu on kosteampaa ja vaaleampaa ja sen vuoksi laadukkaampaa niin sahateollisuudessa kuin hiokkeen valmistuksessa.

Kesäaikaisten hakkuiden sijasta tulisi kehittää puun lumivarastointia ja käyttää kesäaika muiden metsänhoitotoimenpiteiden suorittamiseen. Metsänomistajilla on oltava mahdollisuus päättä itse hakkuun ajankohta ja hakkuutapa. Heille on myös tiedotettava osana metsänhoidon neuvontaa kesähakkuiden mahdollisista vaaroista ja ongelmista.

Kesäaikainen hakkuu aiheuttaa paljon vahinkoa niin luonnon kuin taloudenkin kannalta. Siksi kesähakkuut on lopetettava 15.4.-31.7. Herkimmän lisääntymisajan rauhoittaminen hakkuilta olisi konkreettinen askel kohti kestävämpää metsätaloutta.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n vuosikokous Lappeenrannassa 19.3.2000

LISÄTIEDOT: aluepäällikkö Kaarina Tiainen, puh. (05) 411 7358