18.3.2000
Kemijokisuuhun merialueelle toteutettavista velvoiteistutuksista saatu saalis hyödynnetään Kemijokisuussa ammatti- ja kotitarvekalastajien ns. terminaalikalastuksena. Terminaalipyynnin olemattomaan säätelyyn liittyy monenlaisia ongelmia.
Lohi nousee Perämerelle parvissa, jotka muodostuvat Simo-, Kemi- ja Tornionjoen lohista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kalastusta Kemijoen edustan merialueella ei voida järjestää siten, ettei kalastuksen kohteeksi joutuisi Tornionjoen villiä lohta, koska luonnonlohta esiintyy kaikkialla Kemijoen edustan merialueella.
Lohen kalastuksen yhteydessä Kemijokisuussa kalastaa vuosittain noin 50 erilaista rysää, joissa pisimmät aitaverkot ovat noin 1,5 kilometriä. Kemijokisuun rysäsaaliiden seurannassa on havaittu, että joidenkin rysien vuosittaisesta kalansaaliista jopa reilu kolmannes muodostuu Tornionjoen lohesta.
Kemijoen terminaalikalastus vaikuttaa vuosittain Tornionjokeen nousevien lohien ja taimenten määriin ja on siten vaikeuttamassa luonnonkalakantojen elvyttämistä.
Kemijokeen leimautuneen merellisen vaelluskalan pahimmaksi nousuesteeksi voi kalaportaiden rakentamisen jälkeen tulla terminaalikalastus, jos siihen ei puututa ajoissa.
Yksi terminaalikalastuksen ongelmista on hyvän saalisvarmuuden luoma "harmaa kalastus". Siinä osa ns. kotitarvekalastajista kalastaa Kemijokisuun kolmen kilometrin jokiosuudelta tuhansia kiloja kalaa. Kotitarvekalastajien kalanmyynti vaikuttaa alueen kalan hintaan ja sitä kautta ammattikalastajan toimeentuloon. Esimerkiksi syksyllä saadaan jokisuusta muutamien viikkojen aikana huomattavia siikasaaliita. Seurauksena ei ole vain siian hinnan romahdus, myös huomattava osa velvoiteistutetuista taimenista kalastetaan osin alamittaisena siian sivusaaliina.
LISÄTIEDOT: piirin puheenjohtaja Markku Kuortti, puh. 0400 014 907.