31.8.2000
FROM: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Katariinantori
6, 53900 Lappeenranta
puh. (05 ) 411 7358
TO: Liikenneministeriö, PL 235, 00131 Helsinki
Liikenneministeriö on pyytänyt Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:ltä lausuntoa "Itä-Suomen kanavahankkeet" -mietinnöstä. Luonnonsuojelupiiri on tutustunut mietintöön sekä hankkeen ympäristövaikutuksiin ja lausuu seuraavaa.
Mietintö lähtee siitä, että Suomen sisävesikuljetukset merelle on turvattava vuoden 2013 jälkeenkin, jolloin Saimaan kanavan vuokra-aika umpeutuu. Vertailuun on otettu Saimaan kanavan kehittäminen ja vaihtoehtona Kymijoki-Mäntyharju -kanavan rakentaminen.
Kaikki vaihtoehdot on todettu teknisesti mahdollisiksi, mutta yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomiksi. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy myös ympäristöriskejä. Ympäristöön kohdistuvia vakaviakin ongelmia on mietinnössä käsitelty kuitenkin vain luettelonomaisena mainintana. Kanavien ja väylien kaivamisesta aiheutuvaa maamassa- ja läjitysongelmaa mietinnössä ei ole käsitelty lainkaan. Lisäksi Saimaalla sijaitsevat Natura- ja muut luonnonsuojelualueet on jätetty huomioimatta.
Kymijoki-Mäntyharju -kanava
Suurimmat ympäristövauriot ja -riskit aiheutuisi Kymijoen ja Mäntyharjun kanavoinnista. Vaihtoehto olisi myös taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Lisäksi tavaravirran uusilla kanavilla on arvoitu olevan pienempi kuin Saimaan kanavalla nykyisin pidemmän matkan vuoksi.
Merkittäviä riskejä Kymijoen kanavoinnissa olisivat Kymijoen pohjassa olevat myrkyt ja vaikutukset Natura-alueisiin sekä Päijänteeseen raakavesilähteenä. Mäntyharju taas on loma-asutusvaltainen kunta, jonka halki rakennettava kanava vaurioittaisi usealla tavalla alueen luonnonympäristöä. Rahtiliikenteen läpikulku on myös ristiriidassa rauhallisen ympäristön vaalimisen kanssa.
Saimaan syväväylä
Syväväylää Saimaalla pidetään auki talvisin jo nyt, mutta talviaikaisen liikenteen vaikutuksista ja liikenteen lisääntymisestä norpan pesintään ei ole riittävästi tietoa. Kasvava liikenne norppa-alueiden läpi lisää häiriötä pesimäaikaan. Jo erittäin uhanalainen saimaannorppa ei siedä yhtään uutta uhkatekijää.
Saimaalla syväväylät kulkevat Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvien laajojen alueiden halki useilla vesistön osa-alueilla. Myös Linnansaaren kansallispuisto jää syväväylän varteen. Väylien kunnostamisen, ruoppaamisen ja liikenteen aiheuttamat uhkatekijät ja varautuminen esim. onnettomuustilanteisiin on selvitettävä väylien suunnittelun yhteydessä.
Uudet kanavat vaatisivat myös uusien talviliikennereittien avaamista Saimaalla. Toisaalta syväväylien auki pitäminen voi myös hyödyttää norppaa, kun se estää ihmisten liikkumisen jäällä vähentäen häiriöitä.
Sekä Kymijoki-Mäntyharju -kanava että Saimaan kanavan laajentaminen toisivat Saimaalle huomattavasti suurempia laivoja kuin mitä siellä nykyisin liikkuu. Kanavien rakentamisen lisäksi myös väylät vaatisivat syventämistä, mikä aiheuttaa mm. kalaston kutu- ja syöntialueilla kielteisiä vaikutuksia. Em. vaikutukset on selvitettävä suunnittelun yhteydessä.
Saimaan kanava
Saimaan kanava nykyisenlaisena talvikauden suljettuna ei tyydytä teollisuutta. Kanava on teknisesti mahdollista saada ympärivuotiseksi, mutta se kulkee osittain Venäjän alueella, mikä on epävarmuustekijä. Lisäksi Suomenlahdella kovina talvina jään murto ei ole tähän asti sujunut aina ongelmitta.
Johtopäätökset
Keski-Euroopassa sisävesiliikennettä suositaan sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Suomessa tilanne on kuitenkin toinen mm. ilmastollisista syistä. Lisäksi Saimaa on sisävetenä aivan toisentyyppinen kuin Keski-Euroopan joet. Nykyistä suuremmat laivat lisäävät myös ympäristöön kohdistuvaa riskiä.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri pitää perusteltuna luopua Kymijoki-Mäntyharju -kanavan rakentamisesta ja Saimaan kanavan laajentamisesta. Saimaan kanavan ympärivuotista käyttöä on syytä tutkia maantiekuljetusten vaihtoehtona.
Rautatie on Suomen oloissa paras vaihtoehto tavarakuljetuksille. Maanteille kaikkia kuljetuksia ei saa eikä voida siirtää.
Lappeenranta 31.8.2000
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
Pertti Siilahti, varapuheenjohtaja Kaarina Tiainen, aluepäällikkö