1.12.1999
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry.
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry.
Martinkatu 5, 20810 Turku
Puh. 02-2355255, fax 02-2355244
Email: sllturku@netti.fi
Turun luonnonsuojeluyhdistys ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin antavat lausunnon kaavaluonnoksesta. Lausuntopyyntö on osoitettu vain Turun luonnonsuojeluyhdistykselle, mutta järjestöt haluavat antaa yhdessä lausuntonsa tästä tärkeästä kaavasta.
Kaavaluonnosta on vaikea hahmottaa, koska siinä viitataan jatkuvasti kuviin, taulukoihin ja karttoihin, joita ei luonnoksen yhteydessä ole kuitenkaan jaettu. Lausuntoaika on myös yhdistyksille liian lyhyt. Selostuksissa viitataan usein Turku-strategiaan, jonka kerrotaan olevan yleiskaavan eräs lähtökohta. Sitä minkälainen tämä Turku-strategiaa on, ei kuitenkaan selitetä kaavaluonnoksessa.
Kaavaluonnoksessa puhutaan kahdesta vaihtoehdosta, keskusakselivaihtoehdosta ja pientalovaltaisesta vaihtoehdosta. Kaavaluonnos on rakennettu keskusakselivaihtoehdon puolelle. Luonnoksesta puuttuu ns. välivaihtoehto, joka mahdollistaisi tiivistämisen siellä, missä se ei uhkaa asukkaiden viihtyisyyttä tai luonnonarvoja ja toisaalta mahdollistaisi pientalorakentamisen alueille, joille rakentaminen soveltuu. Vaikka kaavaluonnoksen vaihtoehdot ovat musta-valkoisia, hyvä kaupunkisuunnittelu ei saisi tätä olla. Yleensäkin enemmän huomiota tulee laittaa asumisen laatuun ja viihtyisyyteen.
Turun kaupungin valtuusto on hyväksynyt yleiskaavalle
tavoitteet (luku 2.), joissa puhutaan mm. kaupungin erikoisluonteen
säilyttämisestä, luonto- ja kulttuuriympäristön
luomasta identiteetistä sekä kestävästä
kehityksestä. Kuitenkin esim. Skanssinharjun ja nykyisen
Kupittaan siirtolapuutarhan kaavamerkinnät ovat ristiriidassa
näiden tavoitteiden kanssa. Yhdyskuntarakenne (kohta 3.1.)
luvun kohdalla mainitaan yleiskaavoituksen keskeisimmiksi tavoitteiksi
mm. ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen
ja olemassaolevan rakenteen hyväksikäyttö, jossa
säästetään luonnon ympäristöä
ja vältetään kalliita investointikustannuksia.
Myös maakuntastrategiaan viitatessa korostetaan yhdyskuntarakenteen
eheyttämistä, mikä usein unohdetaan, esimerkkeinä
juuri Skanssiin suunniteltava uusi laaja keskus ja Kuninkojan
pohjoispuolelle suunniteltu uusi asuntoalue.
Luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa (Skanssi, Kuninkoja) tulee harkita todella tarkkaan, sillä luonnontilaisia alueita on Turun alueella enää hyvin vähän. Kun jokin alue rakennetaan, on se "menetetty lopullisesti".
Turun keskustan kehittämisen yhteydessä puhutaan maanalaisten ratkaisujen välttämättömyydestä, mikä on ristiriidassa luonnoksessa korostetun yksityisautoilun vähentämisen tarpeen kanssa. Linja-autoja on tuskin ajateltu maan alle ?
POMPONRAHKA
Pomponrahkan alue tulee rajata suojelualueeksi (sininen väri) kokonaisuudessaan niin, että nyt kaavaan merkityn suojelualueen lisäksi viereinen lentokenttään rajoittuva "alueen osa, joka on tarkoitettu luonnon- tai maisemansuojeluun" (musta poikkiviivoitus) rajataan mukaan suojelualueeseen.
Lisäksi alueen pohjoisosan lentokenttäalue on rajattu
niin, että rajauksen sisälle jää voimassa
olevan luonnonsuojelualueen osia (nyt kartassa on päällekkäinen,
ristiriitainen kaavamerkintä). Rajaus tulee muuttaa niin,
että lentokenttäalueen rajaa siirretään suojelualueen
kohdalla vähän pohjoiseen, paikkaan, jossa nykyinenkin
kentän (valtaoja, aita) ja suojelualueen raja kulkee.
Isosuo (Pomponrahka) kuuluu soidensuojelun perusohjelmassa ryhmään
Saaristo-Suomen keidassuot. Perusohjelman rajaus sisältää
vain varsinaiset suoalueet ohikulkutien ja lentokentän varoalueen
välissä. Turun kaupungin suunnitelmissa oli alunperin
perustaa 130 ha:n laajuinen luonnonsuojelualue Isosuon ympärille,
mutta v. 1983 rauhoitettu alue on pinta-alaltaan vain 77, 8 ha.
Kaupungin toimesta rauhoitettu alue poikkeaa soidensuojelun perusohjelman
rajauksesta monessa kohdin. Turun kaupungin ympäristövirasto
on tehnyt vuonna 1996 Pomponrahkan hoito-, käyttö- ja
suojelusuunnitelman, jonka tavoitteena on suon ennallistaminen.
Pomponrahka kuuluu myös Natura-ohjelman kohteisiin. Natura-rajauksessa on jätetty rajauksen ulkopuolelle soidensuojeluohjelmaan ja voimassa olevaan luonnonsuojelualueeseen kuuluvia sekä muita arvokkaita alueita. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. on valittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle valtioneuvoston päätöksestä ehdotukseksi Suomen Natura-alueista (20.8.1998).
HIRVENSALON UUSI SILTA
Katkoviivalla merkitty uusi siltayhteys Hirvensalon ja Uittamon-Ispoisten välillä on turha ja se uhkaa viereisen Katariinanlaakson luonnonarvoja. Liikenne tulisi järjestää nykyisen siltayhteyden kautta esimerkiksi lisäkaistalla mikäli siihen on liikenteellistä tarvetta. Nykyinen Vähäheikkiläntie ohjaa jo liikennettä kaupungin itä- ja eteläosiin sujuvasti.
VIHERYHTEYS RUISSALON SILLALLE
Pääviheryhteys Ruissalon sillan pohjoispuolisella maantäyttöpaikalla on kiitoksia ansaitseva suunnitelma. Alueen voisi merkitä kaavakarttaankin "virkistyksen käyttöön tarkoitettuna alueena", kun nyt se merkitty pelkästään katkopalloviivalla pääviheryhteydeksi. Ruissalon sillan kaupungin puoleiseen päähän tulee järjestää paikoitusalue niille, jotka haluavat liikkua jalkaisin saarella. Nyt paikoitus tapahtuu pääosin Ruissalon saarelle teiden varsille.
KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHA
Kupittaan historiallinen siirtolapuutarha tulee säilyttää nykyisellään. Alueella on merkittäviä perinne- ja kulttuurimaisema-arvoja. Nyt alue on merkitty kaavaan keskustatoiminnoille! Kupittaan siirtolapuutarha on monille vanhoille ihmisille ainoa ja tärkeä luontokeidas keskellä kaupunkia. Puutarhan säilyttäminen on linjassa valtuuston hyväksymien tavoitteiden kanssa, joissa korostetaan kaupungin erikoisluonteen säilyttämisestä, luonto- ja kulttuuriympäristön luomasta identiteetistä sekä kestävästä kehityksestä. Vanhoille ihmisille Illoisten siirtolapuutarha Hirvensalossa ei ole todellinen vaihtoehto.
SKANSSINHARJU
Skanssinharju on seutukaavan mukaan ainoa luonnontilainen osa Turun halki kulkevasta 95 km pitkästä Laitilan-Mynämäen harjujaksosta, joka jatkuu Paraisten kautta Kemiöön. Rinteillä on havaittavissa rantaterasseja. Harjua on pilattu soranotolla ja maastoajolla, ja paikoin sitä on käytetty luvattomana kaatopaikkana. Harjulla kasvaa kuitenkin maisemallisesti tärkeä hongikko ja sen juurella sijaitsevat pienet pohjaveden täyttämät altaat, jossa pesii mm. mustakurkku-uikku ja pikkutylli. Sorakuopan pohjalla sijaitsee myös rauniokoirien koulutusrata.
Skanssinharjun kohdalla tuskin voidaan puhua täydennysrakentamisesta, sillä tarkoituksena on ottaa käyttöön kokonaan uusia, luonnontilaisia, tässä tapauksessa vielä luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita. Tämä on ristiriidassa aiemmin mainittujen luonnoksen tavoitteiden kanssa (ks. luku 2). Vaikka yleiskaavaluonnos hyväksyttäisiinkin keskusakselisuunnitelmana, ei Skanssin alue ole tarpeellinen.
Paikalla on luontoarvojen lisäksi suurta merkitystä virkistysalueena sekä pohjavesireservi-alueena. Paikka on suosittu kävely- ja ulkoilukohde, jonka vieritse kulkee talvisin hiihtolatu. Rakentamattomana alue tukee myös maisemallisesti keskeistä hautausmaan aluetta. Hautausmaata vastapäätä kohoava liikekeskus pilaisi erään keskeisimmistä Turun sisääntuloväylän maisemista. Turun yleiskaavaluonnoksen (5.1.1994 ) tavoitteena on ollut alueen säilyttäminen lähivirkistysalueena, jolla ympäristö säilytetään. Asemakaavaehdotus vuodelta 1992 asettaa tavoitteeksi myös lähivirkistysalueen, jolla ympäristö säilytetään ja erityisesti maaperän muodot ja vanha puusto tulisi säilyttää. Nyt alue on kuitenkin yleiskaavaluonnokseen merkitty liikekeskukseksi ja kerrostaloreservialueeksi, mikä on ristiriidassa aikaisempien tavoitteiden kanssa. Alue tulee säilyttää pääosin rakentamattomana ja liikekeskus sekä kerrostaloreservialuevaraukset tulee poistaa kaavasta. Harjun ja moottoritien välinen peltoalue soveltuu sitä vastoin rakentamiseen paremmin. Tällöin skanssinharju voi edelleen toimia lähivirkistysalueena myös uusille asukkaille.
KUNINKOJAN POHJOISPUOLINEN PIENTALOALUE
Kuninkojan pohjoispuolen pientaloalue (AP-alue) tulee poistaa kaavasta. Kuninkojan lehto on voimassa oleva luonnonsuojelualue ja Kuninkojan laakso on sekä yleiskaavassa että asemakaavoissa tavoitemerkitty maisemanhoitoalueeksi. Rakentaminen liikennejärjestelyineen uhkaa laakson lehdon säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena. Samoin suojelualueelle siirtyy virkistyskäyttöpaineita.
Itse AP-alue ulottuu karttatarkastelun pohjalta ei pelkästään peltoalueille vaan myös ylös kallioisille metsäalueille, joilla on virkitysarvoa. Tämä mosaiikkimainen hienojen vanhojen metsien ja peltojen, lehtojen ja jokiuoman muodostama kokonaisuus on Turun hienoimpia maisema- ja luontokokonaisuuksia ja se tulisikin säästää rakentamiselta kokonaan.
RAISIONJOKIVARREN PK-ALUE
PK-alue Raisionjoen varrella lähellä Elysee-hallia on merkitty maisemallisesti erittäin arvokkaalle joenvarsiaukealle, jonka kasvillisuus ja eläimistö ovat rikkaita. Kaavaluonnoksessakin alueen luonnon- ja maisemansuojeluarvot on tunnustettu, joten koko jokivarsialue tulisi säästää virkistykseen (jokivarressa kulkee suosittu ulkoilureitti). Viereinen messuhallin ympäristö on nyt kaavassa laajana PK-alueena, jonne rakentaminen tulisi keskittää.
HIRVENSALO JA RUISSALON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Turun luonnonsuojeluyhdistys kiirehtivät kaavaluonnoksessa mainittua tavoitetta Ruissalon osoittamiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki astuu voimaan vuodenvaihteessa ja kaupungin tulee tehdä puiston perustamisesta hakemus ympäristöministeriölle mahdollisimman pian. Kaupunkipuistoon tulee rajata koko Ruissalo lähisaarineen sekä Hirvensalon Ruissalon vastainen ranta-alue Pikisaaresta Särkilähden perukkaan. Luonnollisena rajana voisi olla Pikisaaren ja Latokarin välinen ranta-alue (viheralue mukaanlukien), josta rajaus kulkisi pitkin Vanhaa Pikisaarentietä ja Särkilahdentietä Särkilahden pohjukkaan.
Ruissalo on maamme arvokkaimpia luontokohteita. Jalopuuvaltaisten
metsien osuus Ruissalossa on 21 % metsäalasta (87 hehtaaria),
mikä on ylivoimaisesti enemmän kuin missään
muualla Suomessa. Ruissalon tammimetsien pinta-ala ylittää
kaikkien muiden tammimetsiemme yhteenlasketun pinta-alan. Ruissalon
metsistä noin 155 hehtaaria kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan
(1989). Ruissalossa tavataan useita uhanalaisia lintu-, hyönteis-,
itiökasvi- ja sienilajeja. Kaupunkipuiston perustaminen
antaisi lisäedellytykset Ruissalon luonnon suunnitelmalliselle
ja pitkäjänteiselle tutkimukselle. Saaren uusi osayleiskaava
hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 1996. Nyt
kaavan on vahvistanut myös ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriön asettama maisema-aluetyöryhmä
on mietinnössään luokitellut Ruissalon ja osan
viereistä Hirvensaloa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi.
Myös maa- ja metsätalousministeriön asettama maisemansuojelutyöryhmä
on esittänyt mietinnössään v. 1980 Ruissaloa
kansallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi.
Ruissalo on kuulu huviloistaan, sillä siellä on maamme huomattavin yhtenäinen 1800-luvun huvila-alue, jossa on kaikkiaan yli sata arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvilaa. Ruissalon saari ja lisäksi Pikku- ja Iso-Pukin saaret ovat ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka suojeleminen on kansallinen velvollisuutemme. Myös Hirvensalon puoleisella ranta-alueella on useita arvokkaita huviloita ja moni-ilmeistä maisemaa ja arvokkaita luontokohteita.
Kaupunkipuiston yhtenä päämääränä on virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen kuitenkin niin, ettei luonto siitä kärsi. Ruissalo voisi siis kaupunkipuistonakin toimia virkistysalueena, mutta puiston hoito- ja käyttösuunnitelman avulla virkistyskäytön haittoja saataisiin vähennetyksi ja suunnatuksi pois aroilta alueilta. Ruissalossa toimii jo Turun kaupungin Tammenterho -niminen opastuskeskus.
Ruissaloon on tuotu yksittäisinä hankkeina koko ajan lisää toimintoja: hotelli, leirintäalue, pursiseura, golfkenttä, kasvitieteellinen puutarha, taidegallerioita ja lisäksi eri seurojen ja yritysten huviloita sekä erilaisia massatapahtumia, kuten Ruisrock-festivaali. Samalla liikenne ja luonnon kulutus on lisääntynyt, mistä luonto on jo kärsinyt.
Turussa 1.12.1999
Jaana Itälä, puheenjohtaja, Turun luonnonsuojeluyhdistys
ry.
Virpi Lemmetyinen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri
ry.