16.12.1999

FROM: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Korkalonkatu 12, 96100 ROVANIEMI
Puh. (016) 311 550, fax (016) 311 558

TO: Lapin ympäristökeskus, PL 8060, 96101 ROVANIEMI

Viite: lausuntopyyntönne 12.11.1999 1399R0001-53

Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Lapin luonnonsuojelupiiri ry lausuu Suurikuusikon kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavaa:

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on asetuksen 11 § mukaan esitettävä mm. tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä.

Hankkeen suunnittelu on arviointiohjelman mukaan jo pitkällä, sillä tekstin mukaan arviointiselostus valmistuisi vuodenvaihteessa 1999-2000. (Siirtyy vuoden 2000 alkupuoliskolle, suullinen tieto Olli Salo/Lapin vesitutkimus) Näin ollen ainakin kesäaikaan tehtävät tutkimukset on jo tehty. Ohjelmasta ei kuitenkaan käy ilmi mitä selvityksiä vasta aiotaan tehdä ja mitä on jo tehty, pääasiassa puhutaan ikään kuin selvitykset tehtäisiin tulevaisuudessa. Esimerkkinä kasvillisuus- ja linnustokartoitus. Tekstistä puuttuu arvio tai toteamus niiden selvitysten valmistumisajankohdasta, joiden valmistumisajankohtaa ei vielä ole mainittu. Näitä on pääosa selvityksistä.

Aineiston hankinnassa käytetyt menetelmät on esitetty puutteellisesti ainakin kasvillisuus- ja linnustokartoituksessa.

"Ilmapäästöjen vaikutusalueen määrittely tehdään ennen jäljempänä tulevien osioiden vaikutusalueen määrittelyä ja esim. havaintopaikkaverkon suunnittelua." Tekstistä voi päätellä, että ilmapäästöjen vaikutusalue on jo määritelty, koska havaintopaikkaverkko on suunniteltu. Ilmapäästöjen vaikutusaluetta ei kuitenkaan ole ohjelmassa esitetty.

Vaikutusalueen tulisi olla vähintään pölyn laskeuma-alueen laajuinen, siis todennäköisesti kaivospiiriä laajempi alue sekä vesistöissä niin kauas kuin merkittäviä muutoksia veden laadussa (tai määrässä) ilmenee. Vaikutusalue on periaatteessa mahdollista määritellä ainakin suurin piirtein jo tässä vaiheessa, vertaamalla pöly- ja muita päästöjä toimivien samantyyppisten kaivosten päästöihin. Myös tuuliolot tunnetaan ja laskentamallit ovat olemassa. Liikenteen määrää ja riskejä tulisi arvioida reittien koko matkalle (Kemi-Rovaniemi-Kittilä-tuotantoalue, muualta tuotava malmi ja sen reitit). Hyvää ohjelmassa on se, että maisemaa tarkastellaan laajalla alueella. Ehdotetusta vaikutusalueesta ei ole karttapiirrosta eikä selkeää sanallista kuvausta.

Toteuttamisvaihtoehdoista puuttuvat läjitysalueiden vaihtoehdot, joita kuitenkin kuvassa 3 on esitelty. Muutenkin vaihtoehdot on esitetty suppeasti.

Nykytilan kuvaamiseen liittyvä suojelualueita esittävä kartta on erittäin epäselvä, hankkeen sijoittuminen niihin nähden pitää arvata. Nykytilaa kuvattaessa kerrotaan lisäksi, ettei alueella ole erityiskäyttöä. Poronhoitajat, metsästäjät ja marjastajat sekä mahdolliset retkeilijät ja virkistäytyjät voivat olla asiasta eri mieltä, onhan kaivospiirin koko ensi vaiheessa noin 1000 ha.

Hankkeen vaiheita kerrottaessa tuotannon jälkeisen ajan visiot ovat lähinnä huvittavia, esim. golfkenttä. Realistisempia näkemyksiä tuotannon jälkeiseen aikaan tarvitaan. Toiminta-aikaisen ja toiminnan jälkeisen turvallisuuskysymysten selkeämpää käsittelyä kaivataan.

Selvityskohteiden valintaa kuvaava taulukko 1 on vaikeaselkoinen, eikä todennäköisesti avaudu helposti ns. tavalliselle lukijalle.

Kysymyksiä, joita ei löytynyt tai joihin ei löytynyt vastausta arviointiohjelmasta:

- Nestemäisten jätteiden koostumus (vrt. kiinteiden jätteiden koostumus).
- Kiinteiden jätteiden mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset maaperään ja vesiin. (sivukivi, rikastushiekka, kipsijäte, bakteerihapetusjäte)
- Rikastuksessa syntyvät varastoitavat rikastushiekka, sulfidiflotaation neutralointituote ja stabiloitu As-sakka on tarkoitus pitää omilla varastoalueillaan. Kuvasta 3 päätellen nämä varastoalueet sijoittuvat sivukiven kanssa samalle läjitysalueelle.
- Flotaatioon tarvitaan kemikaaleja: minkälaisen riskin kemikaalien käyttö ja kuljetus aiheuttaa ympäristölle? Kuinka vilkas kemikaaleja kuljettava rekkaliikenne alueelle kehittyy ja mitkä ovat reitit? Mitä riskejä kemikaalien varastointiin ja käyttöön liittyy?
- Mikäli muualta tuodaan Suurikuusikkoon rikastettavaksi malmia, niin minkälainen liikennevaikutus sillä on ja mitkä ovat vaikutukset esim. jätevesien määrään ja laatuun?
- Iso-Kuotkon kultaesiintymän sijainti ei näy missään kuvassa.
- Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet sivukiven käyttöön esim. tierakennuksessa kiviaineksen laadun suhteen ja kuljetusmatkojen vuoksi?
- Mitä muita rikastusmenetelmiä on olemassa ja miksi muista luovuttiin. Mitä aiotaan tehdä jos valittu menetelmä ei toimikaan? Valitun menetelmän riskit ympäristölle?
- Mitä ovat ne mahdollisesti haitalliset aineet, jotka voivat lähteä pohjavesissä liikkeelle? Mihin suuntiin pohjaveden virtaukset mahdollisesti muuttuvat ja mikä merkitys sillä on?
- Käsitteet: flotaatio?

Lapin luonnonsuojelupiiri ry

Pekka Kerkelä Tuula Leskelä
puheenjohtaja aluepäällikkö