16.9.1999
FROM: Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Korkalonkatu 12, 96100 ROVANIEMI. Puh. (016) 311 550, fax (016) 311 558
TO: Lapin liitto, PL 8056, 96101 ROVANIEMI
Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittää Rovaniemen seutukaavaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa.
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat olleet heikot. Julkiset esittelytilaisuudet olivat arkipäivinä keskellä työpäivää. Luonnos on ollut nähtävillä kuntien ja Lapin liiton virastoissa niiden aukioloaikana, joten tavallisella työssäkäyvällä on vaikeuksia tutustua ehdotukseen. Ehdotamme, että kun kaava tulee virallisesti nähtäville, järjestettäisiin esim. kaava-alueen kuntien pääkirjastoissa näyttely.
Tiehankkeista: Ranua-Oijärvi on turha ja varaus poistettava kaavaluonnoksesta. Lapin tieverkko on suhteellisen kattava eikä uusien tieyhteyksien tarvetta ole näköpiirissä. Painopiste tiestön osalta on nykyisen tieverkon ylläpidossa ja kehittämiskohteet pääliikenneverkossa. Rovaniemeltä etelään suuntautuva uusi tielinjaus on tarpeellisempi kuin Ranua-Oijärvi tieyhteys ja sen suunnittelu ja toteutus vie varoja.
Rovaniemen ohitustie jota kehätieksi kutsutaan, vaatisi laajempaa keskustelua ja tarpeen pohdintaa kuin mitä tähän asti on ollut.
Raaka-aineiden saanti tuotantotoimintaan pyritään turvaamaan, josta seuraa mm. suojelualueiden ja metsätalouden alueiden välisen suhteen tarkastelua (s. 36). Tämä on liian epämääräisesti muotoiltu ja kaipaa tarkennusta
Maankäyttöluokista: Norvajärvelle on annettu poikkkeusluparakentamisen myötävaikutuksella muodostua taajaan asuttu alue aiemmasta kaavoituksesta poiketen, seutukaavassa nykyinen tilanne todetaan. Norvajärven satelliittikylä ei tiivistä yhdyskuntarakennetta. Esim. julkista liikennettä on mahdoton saada kannattavaksi.
Hyvä että kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiden kyläalueiden ominaispiirteiden säilymiseen kiinnitetään huomiota.
Virkistysalueita on liian vähän suhteessa esim. siihen, että metsätalousalueilla pääasia on puuntuotannossa. Tiiviin ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen takia virkistysalueita tarvitaan viihtyvyyden vuoksi, myös automatkan päähän. Ranuan tilanne on onneton. Uudessa rakennuslaissakin kehotetaan kiinnittämään huomiota virkistysalueiden riittävään määrään.
Loma-asuntoalueiden sijoittelun periaatteissa on hyvää se, että pyritään tukemaan kyläalueita ja nykyisiä palveluja. Kaavaluonnoksessa loma-asuntoalueiden valintaperuste on liian kaavamainen ja tähtää loma-asutuksen maksimointiin. Pohdintaa loma-asutuksen kehityksestä kaavan mukaisesti ja sen suhteesta kestävän kehityksen periaatteisiin puuttu.
Tekstissä mainitaan, että liikennemäärät voivat nousta uusille tasoille. Minkälaiset mahdollisuudet tälläisen kehityksen toteutumiselle ovat? Mitkä ovat nykysen tiestön mahdollisuudet palvella mahdollisesti lisääntyvää liikenenttä? On realistista todeta että päätieverkko on tärkein.
Vanhat, jo suljetut lukuisat kaatopaikat syytä merkitä (ET tai joku muu), etteivät unohdu ja päädy vaikkapa tonttimaaksi.
Turvetuotannolle on varattu alueita epärealistisesti, osittain vain varmuuden vuoksi. Seutukaavaa varten olisi hyvä olla turvetuottajilta realistiset suunnitelmat tarvittavista soista. Turvetuotannon historiasta johtuen tuotantoon on varattu soita, joiden luontoarvot on selvittämättä (myös alle YVA-rajan kokoisia soita). Turvetuotannon määrän kasvuun liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä kansallisista energiaratkaisuista riippuen. Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat huomattavat. Pyrkimys vesistövaikutusten minimointiin ei riitä. Lisäksi pääosa Rovaniemen seutukaava-alueen turvetuotannolle varatuista alueista sijoittuvat Simojoen vesistöalueelle. Simojoen merkitys Kemi-Tornion seutukunnalle on kasvamassa paljolti kalastusmatkailun ansiosta. Simojoen vedenlaadun ylläpitäminen ja parantaminen on tärkeä asia.
Sitä paitsi suoluontoakin ja turvetta on käytettävä kestävästi.
Arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon voitaisiin lisätä paikallisesti asukkaille ja matkailijoille tärkeä, maakunnan pääkaupungin tunnusmerkki Ounasvaara.
Merkinnällä MT kaavamääräyksissä osoitetaan alueita, jotka on tarkoitettu erityisesti puuntuotantoon. Parempi muotoilu olisi: pääasiassa puuntuotannollisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsälaki itsessään ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Kaavan selostusosaan tarvitaan pohdintaa ja esimerkkejä sellaisista maankäytön muutoksilta jotka olisivat seutukaavan tämän määräyksen vastaisia.
Kaavaselostuksen 4. luku on otsikoitu "Ympäristövaikutusten arviointi". Aiheen käsittely tekstissä on joko pahasti alkutekijöissään tai ymmärretty väärin. Ympäristönäkökohtien huomioiminen suunnittelussa ei vielä ole mitään ympäristövaikutusten arviointia. Suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisiä, yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia ja muita vaikutuksia ei käsitellä. Pahin puute on vaihtoehdottomuus. Vaihtoehtoja (ja niiden vaikutuksia) ei ole esitetty, eikä nyt tehtyjen ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi saa riittävästi tietoa.
Tekstissä kerrotaan: "keskeistä on ollut suunnittelujoiden, viranomaisten ja asukkaiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön korostaminen. Mitenkähän tämä on konkreettisesti tapahtunut? Osallistumisen kritiikkiä on esitetty heti muistutuksen alussa.
Rovaniemen seudun yleiskaavallisesta yhteistyösuunnitelmasta voisi kertoa enemmänkin, koska asia useimmille asukkaille on tuntematon.
Otsikko Muutokset vahvistettuun seutukaavaan, alaluku 4.3. parempi omana lukunaan 5. Ranuan tilanne on masentava, alasajettavalla kunnalla ei ole edes teollisuusaluetta (puunjalostustoiminnasta huolimatta) saati virkistysalueita varattuna seutukaavaan. On hyvä että muutoksia vahvistettuun seutukaavaan tarkastellaan.
Rovaniemen seutukaava vastannee ainakin esittämistavaltaan uutta maakuntakaavaa. Sisällön ja kaavaratkaisujen perustelujen osalta ei välttämättä olla lähellä maakuntakaavan ihannetta.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Pekka Kerkelä, puheenjohtaja Tuula Leskelä, aluepäällikkö