30.3.1999
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri pyytää liitolta apua kohta 25 vuotta jatkuneeseen Repoveden alueen suojeluhankkeeseen jonka tavoitteena on kansallispuiston perustaminen alueelle. Vaikka alue on rantojensuojeluohjelmassa ja Naturaohjelmassa 4000 hehtaarin laajuisena kummassakin ei se tunnu olevan esteenä alueella tapahtuvalle rakennustoiminnalle.
Alue on saatu varjeltua rakentamiselta aina näihin päiviin asti. Kymmene Oy:n rakennusoikeutta on aikoinaan siirretty muualle jotta alueen arvo kansallispuistona säilyisi. Tässä on onnistuttu hyvin.
Vuosi vuodelta rakennuspaineet ovat kuitenkin kasvaneet. Vuonna 1992 rakensi Woikoski Oy suurehkon huvilan Matalajärven rannalle keskeiselle paikalle tulevaa kansallispuistoa ajatellen ja lisäksi rantojensuojeluohjelman alueelle. Hanke oli ovelasti suunniteltu ja viranomaiset olivat voimattomia.
Nyt Saarenpään loma ky on rakentamassa saamansa poikkeusluvan turvin neljää lomamökkiä ja saunaa Mustalammin ja Valkjärven välimaastoon. Paikka on aivan suunnitellun kansallispuiston keskustassa ja Natura alueella. Korkein hallinto oikeus katsoo että poikkeuslupa on myönnettävä koska ympäristökeskuksen antaman ensimmäisen kielteisen kannan jälkeen ei kansallispuistohankkeen suhteen ole tapahtunut mitään konkreettista edistymistä.
Tämä on täysin totta. Ministeriön vitkastelun johdosta koko hankkeen uskottavuus alkaa murentua ja maanomistajien oikeusturvan takaamiseksi korkein hallinto oikeus antaa rakennustoiminnan käynnistyä.
Nyt on jäljellä enää yksi ja viimeinen vaihtoehto. Kansallispuiston perustamiseksi tähtäävä valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian. Lisäksi alue on asetettava toimenpidekieltoon jotta Saarenpään loma ky:n rakennushankkeet tulevan kansallispuiston ydinalueelle saadaan estettyä.
Kaiken lisäksi ministeriö on poistanut koko Repoveden kansallispuistohankkeen ympäristökeskuksen tämän vuotisesta tulostavoitteesta. Näin ministeriö antaa aivan vääriä signaaleja ulospäin joko tietoisesti tai sitten käsittämättömän lyhytnäköisellä tavalla.
Kymmene Oy joka on suurin maanomistaja ennen metsähallitusta on valmis maanvaihtoihin minä hetkenä tahansa. Tästä seuraa se että alueella on vain kaksi pienempää maanomistajaa joiden kanssa on neuvoteltava: Woikoski ja Saarenpään loma ky. Tämä asia ei ole enää edes rahasta kiinni. Tämä vaatii vain poliittista tahtoa tulevalta hallitukselta ja ministeriön suopean kannan.
Aivan viime hetken tietojen perusteella alueen maankäytöstä on käyty neuvotteluja UPM-Kymmenen, Woikoski Oy:n ja armeijan välillä. Tässä yhteydessä on käynyt ilmi että armeija on sopimassa näiden kahden maanomistajan kanssa siitä että puolustusvoimat laajentavat Pahkajärven ampuma-alueen varoalueita kauas länteen, Matalajärven tasalle sakka. Neliökilometreittäin aivan keskeisintä kansallispuistoaluetta ollaan menettämässä armeijan varoalueiksi.
Asialla ei luonnonsuojelun kannalta ole merkitystä jos vain varoalueet voidaan liittää tulevaan kansallispuistoon. Valitettavasti vain paikallinen ympäristökeskus ei osaa vastata kysymykseen voivatko varoalueet kuulua kansallispuistoon ylipäätään lainkaan? Tämän tällä hetkellä keskeisen seikan selvittely on käynnistettävä välittömästi.
Paikallinen ympäristökeskus ei ole lainkaan selvillä siitä että näitä neuvotteluja armeijan ja maanomistajien välillä on edes käyty. Ne on haluttu pitää ympäristöviranomaisilta salassa. Kun lisäksi ministeriö on vetänyt koko kansallispuistohankkeen edistämiseen tarkoitetut varat tältä vuodelta pois niin täkäläiseltä ympäristökeskukselta ei tunnu löytyvän suurempaa halukkuuttakaan asian selvittämiseen.
Jos armeijan varoalueet eivät voi kuulua kansallispuistoon niin silloin on kyseessä hyvin valmisteltu ja oikein ajoitettu kansallispuiston perustamishankkeen torpedointi. Tähän asiaan on puututtava pikimmiten. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri edellyttää että nykyisessä tilanteessa ja kaikki edellä kuvatut seikat huomioiden liitto ottaa asiaan tiukasti kantaa ja koettaa omalla painoarvollaan estää tämän epäedullisen kehityksen jatkumisen. Asia on saatava heti esille kun uusi ympäristöministeri joskus huhtikuun puolivälissä ottaa tehtävänsä vastaan.
Tässä asiassa Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri tarvitsee liitolta voimakasta tukea ja lobbausta ministeriön suuntaan. Piiri itse on toiminut ja toimii aktiivisesti täällä Kymenlaaksossa nostaen voimakkaasti Repoveden hautautumaan ja murentumaan pyrkivää kansallispuistohanketta tiedotusvälineitten uutiskynnyksen yläpuolelle. Tässä toimessa olemme saaneet voimakasta kansalaisten tukea sillä Repoveden alueen arvosta vallitsee maakunnassamme laaja yksimielisyys.
Kouvolassa 30.3.1999
Lassi Kujala, Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja
Hanna Majander, Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin piirisihteeri
LIITE: Repoveden alueen suojeluhankkeen historiikki