Paimio 22.9.1999 Ruoppaus uhkaa Paimionlahden lintuvesialuetta:
Naturan periaatteena on säilyttää Euroopan Unionin alueen luonto monimuotoisena. Tähän pyritään luomalla suojelualueiden verkosto kaikille tärkeille luontotyypeille sekä tärkeille eläin- ja kasvilajien elinympäristöille. Tavoitteena on pitää näiden ympäristöjen ja lajien luontaiset levinneisyysalueet vakaina tai laajentaa niitä. Tärkeitä luontotyyppejä on Suomessa noin 50, esimerkiksi jokisuistot ja aapasuot. Natura-verkosto koostuu pääosin jo olemassa olevista suojelualueista ja -ohjelmista, kuten kansallispuistoista ja lintuvesiensuojeluohjelman kohteista. Suojelukeinona on yleensä muodostaa kohteista luonnonsuojelualueita, mutta suojelukeinoina ovat myös mm. vesilaki, rakennuslaki ja maa-aineslaki. Tärkeintä on, että kohdetta suojellaan riittävästi.
Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin liitteen 1 Suomessa esiintyvät lajit. Kyseisiä lajeja koskevat seuraavat direktiivin kohdat:
* kyseisten lajien elinympäristöä on suojeltava
erityistoimin
* jäsenvaltioiden on osoitettava erityissuojelualueiksi (siis
SPA-alueet, toim.huom ) näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään
ja kooltaan sopivimmat alueet
* toteutettava yleisen suojelujärjestelmän luomiseksi
tarvittavat toimenpiteet, joissa kielletään erityisesti:
- kyseisten lintujen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen
käytetystä menetelmästä riippumatta - kyseisten
lintujen pesien ja munien tahallinen tuhoaminen tai vahingoittaminen
ja pesien siirtäminen
- kyseisten lintujen munien ottaminen luonnosta ja munien hallissa
pitäminen tyhjinäkin
- lintujen tahallinen häirintä erityisesti lisääntymis-
ja jälkeläisten kasvatusaikana, jos häirintä
vaikuttaisi merkittävästi tämän direktiivin
tavoitteisiin
- sellaisten lintulajien hallussapitäminen, joiden metsästäminen
ja pyydystäminen ei ole sallittua
Lisäksi direktiivissä todetaan että:
* jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet
sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien
lajien osalta, joita ei luetella liitteessä 1...kun kyseessä
ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-,
sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän
vuoksi jäsenvaltioiden on kiinitettävä erityistä
huomiota kosteikkojen, erityisesti kansainvälisesti merkittävien
kosteikkojen suojeluun. Tavoitteena on pitää lintulajien
kannat ekologisesti, sivistyksellisesti ja tieteellisesti perustellulla
tasolla. Ramsar-kosteikkojen suojelusopimuksen kohteet ovat tämän
ajattelun perustana.
IBA eli Important Bird Areas (suomeksi "Tärkeät lintualueet") on kansainvälisen lintuyhdistysten liiton kattojärjestön Birdlife Internationalin alullepanema maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintualueiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Ajatus IBA:sta syntyi Euroopassa 1980-luvun puolivälissä ja sen tuloksena ilmestyi v.1989 kirja "Important Bird Areas" (Grimmet-Jones). Heti tämän merkkipaalun jälkeen käynnistettiin uusi IBA-hanke, joka ulotettiin maailmanlaajuiseksi. Euroopassa mukaan on saatu lähes tulkoon kaikki maat ja muuallakin maailmassa hanke on otettu innolla vastaan. IBA-alueita ovat kaikki kansainvälisesti tärkeät lintualueet. Näillä alueilla esiintyy poikkeuksellisen runsas ja / tai lajistoltaan arvokas linnusto. IBA-alueverkolla pyritään mm.turvaamaan kaikkien maailman ja maanosan laajuisesti uhanalaisten lintulajien tärkeimmät esiintymät sekä alueet, joilla kerääntyy muuton,talvehtimisen, sulkimisen tai ruokailun aikana suuria määriä lintuja.
Bernin sopimus eli yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tuli voimaan Suomessa 1.4.1986. Bonnin sopimus eli yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta astui voimaan puolestaan 1.1.1989. Sopimuksissa korostetaan valtioiden vastuusta luonnosta, erityisesti muuttavista eläimistä. Valtioiden tulee kansallisissa ohjelmissaan turvata tärkeiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien säilyminen tuleville sukupolville. Eri suojeluohjelmat, kuten Natura, pyrkivät juuri näiden velvoitteiden täyttämiseen.