Vastaselitys ympäristöministeriön lausuntoon

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toistaa vaatimuksensa muutoshakemuksessaan esittämiensä muuttohaukan pesimäsoiden liittämisestä osaksi Suomen Natura 2000 -verkostoa. Ympäristöministeriön vastaus muuttohaukan suotuisan suojelutason varmistamisesta valtioneuvoston päätökseen sisältyvien alueiden verkoston avulla ei tyydytä järjestöä.

Ympäristöministeriön kanta muuttohaukan saavutetusta suotuisasta suojelun tasosta on ennenaikainen ja suojelun ulkopuolisten tunnettujen pesimäpaikkojen säilyttämisen tarpeettomuus on ristiriidassa luonnonsuojelulain 47. pykälän toisen momentin kanssa. Momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Muuttohaukan suotuisaa suojelutasoa ei ole tieteellisesti arvioitu eikä yksittäisen esiintymispaikan merkitystä lajin koko kannalle ole määritetty. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä sellaista tietoa, jonka mukaan olemassa olevien soidensuojelualueiden turvin muuttohaukkakannan suotuisa suojelutaso olisi varmistettu.

Muuttohaukka on hyvin häiriöaltis laji, jonka kannan nopea taantuminen on tunnetusti mahdollista. Lajin tulevaisuus on edelleen epävarma. Viime vuosien havaintojen mukaan poikastuotto on jälleen heikentynyt. Ilmiön syy ei ole selvillä.

Muuttohaukkakantaa ei voi pitää riittävänä, mitä osoittaa lajin määrittely erityistä suojelua vaativaksi lajiksi, jonka kannan kasvullle pitää edelleen taata mahdollisuus säilyttämällä lajin elinympäristö erityissuojelutoimenpitein. Se tarkoittaa kaikkien tunnettujen pesimäsoiden suojelua. Lajille soveliaita ja vapaita pesimäalueita on suojelualueiden ulkopuolella vähän jäljellä. Niistä jokainen on erityisen tärkeä.

Pohjois-Pohjanmaan soilla elää joukko lintulajeja, joiden suotuisa suojelun taso Suomessa riippuu pitkälti täällä tehtävistä päätöksistä ja toimenpiteistä. Näitä lajeja voidaan pitää maakunnallisina erityisvastuulajeina. Muuttohaukka on yksi maakunnalle tyypillisimmistä erityisvastuulajeista. Tunnetut pesimäsuot on suojeltava, koska niiden säilyminen ilman suojelustatusta on epätodennäköistä. Turvetuotanto on konkreettinen pesimäsoiden säilymistä uhkaava toimintamuoto.

Valtioneuvoston päätökseen sisältyvät muuttohaukan pesimäalueet eivät riitä säilyttämään muuttohaukan suotuisaa suojelun tasoa. Suojelualueiden ulkopuoliset tunnetut pesimäpaikat ovat luontodirektiivin 5 artiklan mukaisia ensisijaisesti lajien eloonjäämiselle välttämättömiä alueita, jotka on sisällytettävä Natura 2000 -verkostoon SPA-alueina lajin suotuisan suojelun tason varmistamiseksi.

Mauri Huhtala, puheenjohtaja

Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO