17.3.1999
Maailma on nopeasti kaupungistumassa, suurin osa suomalaisistakin asuu rakennetussa ympäristössä. Myös luonnon on sopeuduttava ihmisen rakentamiin ympäristöihin. Pienestäkin viherlaikusta saattaa löytyä monia lajeja, kunhan sieltä on pääsy laajempaan elinympäristöön. Taajamien pihat, puistot, hautausmaat ja metsiköt ovat kaupunkilaisille kosketuskohtia luontoon; paikkoja joissa voi seurata vuodenaikojen vaihteluja ja eläinten puuhia. Löytöretkellä lähiluontoon voi olla jatkuvasti, jos malttaa katsella ympärilleen; vaikka työ- ja koulumatkalla. Samalla voi tehdä havaintoja, joista on suurta apua tutkimukselle.
Kaupunkiluontoa on tutkittu eniten tiheään asutussa Keski- ja Länsi-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Turussa eläinlajistoa kartoitettiin viimeksi vuonna 1993. Tänä keväänä Turun yliopiston biologian laitos ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri käynnistävät yleisökyselyn, jonka kohteena ovat turkinkyyhkyn esiintyminen sekä lepakoiden yöpymispaikat. Lisäksi havaintoja kerätään sepelkyyhkyn pesinnöistä pihapiirissä ja käynneistä piharuokinnoilla koko Varsinais-Suomessa sekä harakan pesinnöistä ja pesintäyrityksistä Turun kaupungin ruutukaava-alueelta, jonka rajoina ovat Rautatie-Merimiehenkatu (Wärtsilä) ja Kupittaankatu.
Vasta harvoissa kaupungeissa on tehty luontokartoitus siellä elävistä lajeista. Lajisto muuttuu ajan kuluessa. Talvella lintuja on kaupungeissa enemmän kuin maalla, mutta pesimäaikaan monet lajit hakeutuvat myös maaseudulle. Kaupungistuvia lajeja, jotka pesivät nykyisin myös pihapiireissä, ovat sepelkyyhky ja harakka. Turkinkyyhky on vasta hiljattain levinnyt Suomeen; ensimmäinen varmistettu pesintä on Vaasasta v.1966.
Tietoja sepelkyyhkyn pesintämenestyksestä pihapiireissä (0, 1 vai 2 lentopoikasta) otetaan mielellään vastaan. Tarvittaessa tutkimuksen tekijät voivat tehdä tarkastuskäyntejä. Myös tiedot mahdollisista aikaisemmista pesinnöistä paikalla sekä pesimäpaikan kuvaus (puulaji, pesän korkeus maasta, etäisyys lähimmästä tiestä ja/tai rakennuksesta) kiinnostavat, kuten myös kyyhkyjen käynnit mahdollisella piharuokinnalla. Harakan osalta tuloksia "kaupungistumisesta" verrataan vuoden 1993 kartoitukseen. Edellisessä kartoituksessa olivat mukana myöskin Uittamo, Varissuo, Runosmäki, Puistomäki, Raunistula, Nummenmäki ja Vasaramäki, joten myös havaintoja näiltäkin alueilta otetaan vastaan. Turkinkyyhkystä kerätään kaikki havainnot koko maakunnasta. Tuoreiden havaintojen lisäksi vanhatkin havainnot täydentävät kuvaa lajin leviämishistoriasta maakunnassa (minä vuonna laji ilmestyi esimerkiksi kirkonkylään, kaupunkiin tai taajamaan).
Lepakoita on tavattu Suomessa yhdeksän lajia. Päivällä ne piilottelevat rakennuksissa, siltojen alla, puun koloissa tai linnunpöntöissä. Rauhallisia päiväpiiloja on kuitenkin tarjolla melko vähän. Kaupungeissa lepakot menestyvät parhaiten puistoissa, jossa ravintoa on tarjolla. Eri lepakkolajien esiintyminen tunnetaan huonosti ja vielä huonommin ovat tiedossa niiden yöpymispaikat. Lepakkoyhdyskunnista kerätään kaikki havainnot koko maakunnan alueelta. Lajinmääritys voidaan tehdä tarkistuskäynneillä.
Havainnot voi palauttaa Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiriin (osoite: Martinkatu 5, 20810 Turku tai sähköpostitse: sllturku@netti.fi). Lisätietoja tai määritysapua voi kysellä numerosta (02) -2355 255.
Luonnonsuojelupiiristä saa pyydettäessä lehtijuttua varten SEPELKYYHKYN kuvan kaupunkiympäristössä.