23.11.1999
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri
Anjalankosken Sippola, syyskokouksen kannanotto 23.11.1999
Kymijokikanava -keskustelussa on alkanut sedimenttitutkimustulosten julkaisemisen jälkeen uusi vaihe. Kymijoen supermyrkyistä ja ympäristöuhista on saatu arvokasta lisätietoa - silti kanavoinnin suunnittelu jatkuu.
Ympäristökeskuksen tutkimustulokset sisälsivät kaksi keskeistä uutista. Huono uutinen oli se, että Kymijoen sedimentit eli pohjakerrostumat ovat pahoin saastuneet klooratuilla dioksiini- ja furaaniyhdisteillä sekä elohopealla. Kymijoki kuuluu maailman saastuneimpiin jokiin ja sitä on siksi käsittelevä kansainvälisestikin merkittävänä ympäristöongelmana. Tutkimuksen hyvä uutinen oli se, että suoraa vaaraa asukkaille ja luonnolle ei ole, niin kauan kun pohjasedimentteihin ei kosketa. Parempi olisi jos tiedettäisiin, että sedimentit jätetään rauhaan. Tätä varmuutta ei ole, niin kauan kun Kymijoen kanavoinnin suunnitteluun käytetään yhteiskunnan rahaa.
Monet kanavan puolustajat näkevät kanavoinnissa ratkaisun moniin alue- ja elinkeinopoliittisiin ongelmiin Itä-Suomessa. Näkemys on mielestämme kyseenalainen. Vielä kyseenalaisempaa on, miten kanavoinnin kannattajat aliarvioivat kanavointiin liittyviä valtavia ympäristöriskejä. Dioksiinit ja furaanit ovat supermyrkkyjä, joiden riskit tunnustetaan koko maailmassa. Jo erittäin pienissäkin määrissä nämä supermyrkyt voivat aiheuttaa ympäristötuhoja. Kokemuksia vastaavien myrkkyjen ruoppauksesta ja hävittämisestä jokiekosysteemeistä ei ole. On siksi epäilyttävää väittää, että turvallinen käsittelymenettely olisi jo olemassa ja että menetelmään liittyvää osaamista löytyisi helposti omasta maakunnasta. Kun toimitaan kansainvälistä huomiota herättävien supermyrkkyjen kanssa, on syytä olla varovainen.
Kanavointikeskustelussa on viime aikoina korostettu, että vesiliikenne on ympäristöpoliittisesti kannatettava liikennemuoto. On jopa esitetty, että Kymijoen kanavointi olisi itse asiassa kestävän kehityksen mukainen hanke. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri on hyvin tietoinen eri liikennemuotojen ympäristövaikutuksista. Olemme myös tietoisia Kymijoen nykyisestä myrkkylastista ja tunnemme vastuuta Kymijokivarren asukkaista. Kymijoki on sedimenttiensä myrkkyjen vuoksi poikkeuksellinen. Kymijoen kanavointikeskustelu ei voi olla yleinen liikennepoliittisten näkökulmien foorumi, vaan Kymijokea on tarkasteltava erityistapauksena, jonka oleellinen piirre on vakava ympäristöriski. Kymijoen kanavoinnin yhteydessä on puhuttava ihmisten terveydestä ja suurten ja konkreettisten ympäristöuhkien välttämisestä eikä liikenteen kehittämisperiaatteista.
Ympäristökeskuksen tutkijat totesivat, että lisätutkimuksille on tarvetta. Kymijoen ympäristöuhkista ymmärretään vasta ensimmäiset perusasiat. Varmana asiana pidettiin sitä, että paras toimenpide ympäristöuhkien välttämiseksi on joen jättäminen nykytilaan. Se on tämän hetkisen tiedon mukaan ainoa ratkaisu, joka varmistaa ihmisen ja jokiluonnon turvallisuuden. Lisäksi se mahdollistaa joen moninaiskäytön ja tarjoaa viihtyisän ympäristön kymmenille tuhansille asukkaille. Monimuotoinen Kymijoki on säilyttämisen arvoinen.
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri