16.8.1999
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Korkalonkatu 12
96100 ROVANIEMI
Puh. (016) 311 550
Fax (016) 311 558
Lapin ympäristökeskus
PL 8060
96101 ROVANIEMI
Viite: kuulutus Lapin Kansassa 19.7.1999
Asia:
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittää muistutuksenaan Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan lupahakemuksesta koskien Kuusiselän keskuskaatopaikan rakentamista seuraavaa.
Kuusiselän suunnitellun kaatopaikan lähiseudulla asuvat ovat olleet vakavasti huolissaan kaatopaikan ympäristövaikutuksista. Lapin luonnonsuojelupiiri ry toivoo, että lupaa ja lupaehtoja harkitessaan Lapin ympäristökeskus lupaviranomaisena ottaisi alueen asukkaiden huolen korostetusti huomioon ja mahdollisessa rakentamiselle myönteisessä luvassa asettaisi sellaiset rajat ja ehdot kaatopaikan toiminnalle, että asukkaiden pelkäämät vaikutukset ovat perustellusti estettävissä.
Voimalaitostuhkan, eli turvetuhkan käyttö pengerryksissä ratkaistaan vasta ennen ensimmäisen vaiheen rakentamisen aloitusta. Turvetuhkasta on nähtävillä olleen ympäristölupahakemusaineiston mukaan tekeillä selvityksiä, mitään sen tarkempaa ei tuoda esille. Turvetuhka ei ole ongelmatonta maarakennusmateriaalinakaan. Luonnonsuojelupiiri esittää, että ennen kuin lupa kaatopaikalle myönnetään, on tuhkan käytöstä pengerrakentamiseen oltava tarkemmat suunnitelmat. Lisäksi turvetuhkan sisältämistä riskeistä ympäristölle pengerryksissä on oltava tietoa ennen luvan myöntämistä.
Suotovesien määrä kolmen täyttöalueen täyttämisen jälkeen laskelmien mukaan on 33 500 m3. Kevään ylivalumaksi lasketaan 10 000 m3. Samoin täyttöalueen 1 suotovedet ovat laskelmien mukaan 11 500 m3 ja ylivaluma 3 500 m3. Aineistosta ei käy ilmi, pystytäänkö keväisiä ylivalumavesiä käsittelemään mitenkään, minkälaisen kuormituksen ylivaluma aiheuttaa ja minkälainen vaikutus niillä on ympäristöön.
YVA-selostuksen mukaan tarvitaan useita menetelmiä samanaikaisesti käyttöön suotovesien käsittelemiseksi. Menetelmät pitäisi määritellä lupavaiheessa.
Jätevesien määrää ja kuormitusta on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa arvioitu tilanteessa, jossa kaatopaikalle on toimitettu jätteitä jo 30 vuoden ajan. Joten kaatopaikan rakentamisaikaiset vaikutukset sekä täyttämisen aikaiset vaikutukset jäävät hämäriksi. Lisäksi arviointipohjana käytetyt kaatopaikkojen vedenlaatuaineistot oli koottu "perinteisiltä" kaatopaikoilta, joille on toimitettu sekajätettä lajittelematta. Tämä on periaatteessa oikein, sillä merkittävä epävarmuustekijä laskelmissa on juuri jätteen puhtaus. On hyvin mahdollista, ettei kaatopaikalle päätyvää sekajätettä saada niin puhtaaksi biojätteestä kuin mitä jätestrategian mukaan on haaveiltu.
Toinen tarkastelematta jätetty epävarmuustekijä jätteeseen liittyen on sen määrä. Lajittelemattoman tai puutteellisesti lajitellun sekajätteen määrä voi olla huomattavastikin suurempi kuin mitä jätestrategian optimistiset laskelmat osoittavat. Aineistosta puuttuvat vaikutusten arviointi tilanteista, joissa jätteen määrä on arvioitua suurempi ja laatu arvioitua heikompi.
Lapin luonnonsuojelupiiri toivoo ympäristökeskuksen tutkivan lupaa harkitessaan, että riittääkö niskaoja alueen länsireunalle estämään kaatopaikan yläpuolisen valuma-alueen pinta- ja pohjavesivalunta kaatopaikalle.
Arvio liikenteestä kaatopaikan suuntaan on todennäköisesti liian pieni, eikä liikenteen vaikutuksia kaupungin alueella liikenteen vaikutuspiirissä olevilla alueilla ole selvitetty. Yksityishenkilöiden "peräkärryliikennettä" ei ole arvioitu lainkaan.
Alueen maaperän vedenläpäisevyys selvitysten mukaan täyttää kaatopaikoilta edellytettävät raja-arvot eli maaperä on tiivistä. Koska kallioperä on ruhjeinen ja rakoillut, on syytä rakentaa koko kaatopaikka-alueelle huolellisesti tiivis pohjarakenne.
Mahdollinen kaasun keruu, hyötykäyttö tai poltto kaatopaikalla ratkaistaan aineiston mukaan myöhemmin. Luonnonsuojelupiirin mielestä asia pitäisi suunnitella ja ratkaista jo kaatopaikan suunnittelu- ja lupavaiheessa.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry
Pekka Kerkelä Tuula Leskelä
puheenjohtaja aluepäällikkö