Ehdotuksesta Krunnien luonnonsuojelualueen uusiksi rauhoitusmääräyksiksi

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi pääosin täyttää tehtävänsä turvata suojelualueen luonnonarvojen säilyminen pitkällä tähtäimellä.

Maihinnousukielto saariin ja liikkuminen alueella vesialue mukaan lukien ilman maanomistajan lupaa on pidettävä edelleen pääasiallisena toimintalinjana. Liikkumista matalikoilla ja letoilla ja niiden ympäristössä tulee säädellä tarkoin keväästä syksyyn, sillä alue on ainoa tiukasti suojeltu saaristokohde Perämerellä. Linnustolaskentojen tulokset ovat osoittaneet muun muassa, että etenkin suojelun alkuaikoina tiukalla suojelulla on ollut ratkaiseva merkitys alueen merilinnuston kantojen kehitykselle (Väisänen, R. 1972: Krunnien linnuston suojelu 1939-1971. Suomen luonto 4). Osa suojelualueesta tulee määritellä säästiöksi, jolla kulku on yksiselitteisesti kielletty. Myös vesialueella tulee olla tiukasti suojeltuja alueita kalakantojen suojelemiseksi kalastuksen aiheuttamalta häirinnältä. Määräykset sallivat riittävässä määrin poliisin, merivartioston, alueellisen ympäristökeskuksen ja merenkulkulaitoksen asiallisten toimien vaatimat maihinnousut ja kulun vesialueella.

Kohdassa kolme ilmaistuja poikkeamisia yleisistä määräyksistä on säänneltävä tarkasti ja yksityiskohtaisesti niin maa- kuin vesialueilla olevien luonnonarvojen turvaamiseksi jatkossakin. Sallittujen toimien sopimiseksi ja perustelemiseksi ja niiden vaikutusten seuraamiseksi Krunnien suojelualuetta varten on laadittava asiantunteva hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnonsuojelupiiri pitää suunnitelman laadintaa välttämättömänä siitäkin syystä, että kyseessä on alue, joka muun muassa ympäröivän merialueen rehevöitymisen vuoksi vaatii ajoittain hoitoa. Pysyvien ja/tai määräaikaisten liikkumisrajoitusten määrittäminen ja varsinkin kalastuksen säätely tarvitsevat osin myös selvityksiä alueen luonnonarvojen nykytilasta. Ennen kuin tietyt kalastoa koskevat perusselvitykset on tehty, kalastusta on syytä tiukasti rajoittaa alueella oikeiden aikarajojen ja pyyntimenetelmien selvittämiseksi.

Sallitut toimet:
- Rantautuminen keskitetään Ulkokrunnin Pihlajakariin eikä muita uusia rantautumispaikkoja perusteta. Pihlajakarin rantautumispaikan ylläpidon vaatimat kohtuulliset kunnostustoimet ovat sallittuja.

- Maakrunni-säätiö säätelee suojelualueen vesialueilla tapahtuvaa kalastusta muun muassa ankkurointipaikkojen ja ankkuroinnin luvanvaraisuudella. Maakrunni-säätiöllä on oltava käytössään riittävät ja asiantuntevat selvitykset erityisesti linnustosta ja kalastosta päätöksenteon pohjaksi.
- Liikkuminen Ulkokrunnissa on mahdollista lintujen pesimäajan ulkopuolella (15.7.-31.8.). Kulku ohjataan Pihlajakarin ja entisen Luotsilan, nykyisen Oulun yliopiston tutkimusaseman väliselle polulle. Polkua kunnostetaan ja hoidetaan tarpeellisessa määrin. Pihlajakarista Luotsilaan vievästä polusta voidaan rakentaa luontopolku, joka tauluin lisää kävijöiden tietämystä alueen herkästä luonnosta ja ymmärtämystä sen suojelusta.

- Kalastaminen vesialueiden omistajan tai haltijan luvalla seuraavasti: kalastustavoista ja kalastuksen ajoittamisesta ja paikantamisesta sovitaan sen jälkeen tarkasti, kun riittävät selvitykset paikallisesta merikutuisesta harjuskannasta ovat valmistuneet. Kalastusta säädellään siten, että paikallinen harjuspopulaatio säilyy pitkällä tähtäimellä.
Krunnien suojelualueella on säilynyt näihin päiviin saakka merikutuinen harjuskanta - ainoana paikkana Perämerellä. Nailonverkkopyynnin yleistyessä merikutuinen harjus on kaikonnut muualta merialueelta. Paikallisen populaation säilymisestä saadaan kiittää Maakrunni-säätiön omaksumaa tapaa rajoittaa kulkua ja kalastusta suojelualueella. Säätiön toiminta on vahvistanut alueen luonnonarvoja ja turvannut niiden säilymistä.
Krunnien karikkoisilla vesillä keväisin kutevat harjukset muodostavat paikallisen populaation, jonka geeniperimän säilyminen on taattava. Tämänhetkinen tietämys merikutuisesta harjuksesta on olematonta. Perusselvitykset ovat tarpeen tehdä ennen, kuin kalastusta alueella ainakaan lisätään entisestään tai ulotetaan uusille alueille. Selvitysten perusteella on vasta mahdollista päättää toimista, joilla harjuskannan säilyminen turvataan. Samaiset harjuksen kutukarikot ovat myös karisiian ja maivan kutupaikkoja. Kutuajan pyynti, siian osalta lokakuu, on aina tyhjennyspyyntiä, joka rasittaa kalakantoja turhan rajusti. On oltava myös selvyys siitä, miten syyspyynti alueen vesillä verottaa syönnösvaelluksella olevia harjuksia.
Krunnien suojelualueen on voitava toimia myös kalakantojen suojelualueena. Sellaisena se olisi Perämeren ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa alue. Kalastuskieltoalueiksi määritellään vähintään harjuksen kutukarikot.

- Kalastus on alisteinen linnuston suojelutarpeille. Kalastusta tulee voida rajoittaa suojelualueen vesialueilla lintujen pesimisaikaan ja tarvittaessa muinakin vuodenaikoina, jos kalastus aiheuttaa häiriötä alueen linnustolle. Kalastuksen salliminen heti 15.7. jälkeen voi lisätä esimerkiksi linnunpoikasten kuolleisuutta.

- Suojelualuetta hoidetaan pitkäjänteisesti alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hoito suunnitellaan asiantuntevasti ja hoito- ja käyttötavat kootaan hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

- Saaristoluonnolle vieraan tai haitallisen lajin, kuten esimerkiksi tarhakarkulaisen poistaminen on mahdollista. Muutoin luonnon manipulointia on vältettävä.

- Muilta osin ei ole huomautettavaa.

Mauri Huhtala, puheenjohtaja Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO