29.11.1999
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin syyskokous 27.11.1999 Kiimingissä lähettää viestin pääministerille Suomen tämänkertaisen EU-puheenjohtajuuskauden päättävän Helsingin huippukokouksen alla. Järjestö kehoittaa pääministeriä huolehtimaan siitä, että Suomi ei turvaudu vippaskonsteihin välttääkseen kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia, vaan toimii esimerkillisesti ja aloitteellisesti päästöjen vähentämiseksi.
Ilmaston lämpenemistä pidetään yleisesti lähivuosisatojen pahimpana ympäristöuhkana. Sen torjuminen edellyttää suuria ponnisteluja kaikilta maailman mailta, mutta eritoten vastuuta tuloksellisesta ongelmaan pureutumisesta on sen pääaiheuttajilla, teollisuusmailla.
Kiotossa sovittiin vasta kasvihuonekaasupäästöjen rajoitusten aloittamisesta, vaikka päästöjen maailmanlaajuinen vakiinnuttaminen nykytasollekin vaatisi välittömästi vähintään hiilidioksidipäästöjen puolittamista. Vaikka tehokkailla toimilla on kiire, kansallisilla tasoilla keskitytään toimien jarrutteluun. Suomikin yrittää selvitä mahdollisimman vähällä. Vuoden 1990 lähtötasoa on erilaisilla korjauskertoimilla hilattu paljon todellista ylemmäksi ja tuetaan merkittävien kasvihuonekaasujen päästäjien, kuten Vapon, näkemyksiä toimintansa ilmastovaikutuksista.
Suomi on tunnettu ympäristötietoisena EU-maana. Vapaamatkustus ei sovi Suomen linjaksi ilmastokysymyksissäkään -siksikään, kun Suomen tehtävänä EU:n puheenjohtajamaana on ollut sisällyttää ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen energiasektorin toimintaan.
Herra Pääministeri, Teidän velvollisuutenanne on varmistaa, että turvetta ei tekaistuin perustein tuupata EU:n uusiutuvan energian strategiaan eli ns. valkoiseen kirjaan eikä kansalliseen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan. Turpeen hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat suuremmat kuin kivihiilellä ja ne on laskettava täysimääräisesti valtiolliseen päästötaakkaan. Turve on fossiilisen kaltainen niinä lähivuosisatoina, jolloin ilmastomuutosta täytyy pystyä voimakkaasti hidastamaan. Turpeen keinotekoinen kilpailuetu on lopetettava ja kiristettävä turpeen verotusta asteittain. Turpeen korvaaminen puupolttoaineilla on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Leikittely turpeen luokittelulla ei ole kansallinen etu eikä turpeen päästäminen valkoisen kirjan porukkaan tuota ympäristöhyötyä - ei maahan, veteen eikä ilmaan.
LISÄTIEDOT: aluepäällikkö Merja Ylönen,
luonnonsuojelukeskus, puh. (08) 378 443.