27.4.1999

FROM: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, PL 326, 90101 Oulu
TO: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu

Lausunto Kesko Oyj:n hypermarket-hankkeen arviointiselostuksesta

Vaihtoehtojen muodostaminen

Äimäraution K-hypermarket -hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perusongelma on vertailtavien vaihtoehtojen ''vaihtoehdottomuus''. Vertaillut vaihtoehdot ovat yksipuolisesti sidoksissa kaupan suuryksikkömalliin. Nolla-vaihtoehto kattaa nykytilan sekä muiden tahojen kaupan rakenteeseen vaikuttavia suunnitelmia. Molemmat muut vaihtoehdot, VE1 ja VE2, on rakennettu yritystaloudelliselta pohjalta ja sisältävät hypermarket-kokoluokan palveluyksikön. Vaikka tutkittavia vaihtoehtoja lisättiin arviointiohjelmasta saadun palautteen perusteella, kaupan intressi palvelujen keskittämisestä suuriin yksiköihin jäi selvityksen ainoaksi näkökulmaksi.

Vaihtoehtojen huolellinen muodostaminen erottaa YVA-menettelyn pelkästä hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä ja parantaa arviointimenettelyn tuloksellisuutta ja antoisuutta. Kaupan rakennemuutos jatkuu ja uusia vastaavia hankkeita joudutaan varmasti pohtimaan. Toisaalta Oulun kaupunkiseudulla on meneillään yleiskaava 2020 -valmistelutyö. Vastaisuudessa tulisi korostetusti kiinnittää huomiota vaihtoehtojen monipuolistamiseen. Se on erityisen tärkeää siksi, että kauppaketjut eivät pidä sitä omana intressinään. Myös Oulun kaupungin sitoutuminen kestävään kehitykseen edellyttää nykykehitykselle vaihtoehtoisten toimintamallien pohdintaa. Samaa tukee myös selostuksessa palveluverkon kehittämisen ydinkysymykseksi sanottu ongelma: ''miten lähelle asutusta kaupan palvelut tulisi sijoittaa?''

Tasapainoisempaa ja monipuolisempaa, myös kaupungin ja asiakkaiden intressiä palvelevaa aineistoa olisi saatu esimerkiksi selvittämällä vaihtoehtoa, jossa Kaakkuriin olisi perustettu pelkkä hyvin varustettu päivittäistavaramyymälä (K-market) ja Äimäräution ruokatarvikemyynti olisi säilynyt ennallaan tai jopa lopetettu kunnioittaen siten yhteiskunnallista rakentamisen ohjausta, jonka mukaisesti Äimärautiota ei ole osoitettu asema-, seutu- eikä yleiskaavassa kauppakeskusten alueeksi.

Kaupan intressin tukemiseksi on haksahdettu totuudenvastaisuuteen johtopäätöksien teossa. VE2 -vaihtoehto tukee selostuksen mukaan kaupungin tavoitetta kehittää Kaakkurista vahva palvelukeskus. Oikeampi tulkinta on, että kaupungin tavoite on kehittää Kaakkurin kauppapalveluja, kuten tapahtuu myös supermarket-vaihtoehdossa. Selvitysten mukaan Kaakkuriin sijoittuva supermarket tyydyttäisi alueen asukkaiden päivittäistavarakaupan kysynnän. Hanke olisi vaikutuksiltaan paikallinen (VE1). Tämä lisää vaihtoehdon edullisuutta kaupungin ja kaupunkiseudun näkökulmasta. Hypermarket-hanke on puhtaasti kaupan intressi.

Yhteisön intressit

Päivittäistavarakauppa on hypermarketin kannattavuuden edellytys. Jos noin 25 prosenttia erikoistavarakaupasta käydään hypermarketeissa, muulle erikoistavarakaupalle on kysyntää. Silloin on oleellista selvittää paitsi kaupan palvelujen sijoittumista tarjonnan laatua ja monipuolisuutta. Selostuksessa ei ole riittävästi selvitetty erikseen hypermarkettien erikoistavarapalvelujen vaikutusta erikoistavarakaupan yksiköihin.

Oulun kaupunki on allekirjoittanut Ålborgin sopimuksen, jonka mukaan muun muassa ''me (Euroopan kaupungit) pyrimme helpottamaan liikkumista paikasta toiseen ja ylläpitämään yhteiskunnallista hyvinvointia ja kaupunkimaista elämäntyyliä sekä samalla vähentämään kuljetuksia. Tiedämme, että kestävän kaupungin ehdottomana edellytyksenä on vähentää pakkoa liikkumiseen ja lopettaa moottoriajoneuvojen tarpeettoman käytön tukeminen. Priorisoimme ympäristön kannalta mielekkään liikkumisen muotoja (erityisesti liikkumista jalan, pyöräilyä ja joukkoliikennettä) ja keskitämme suunnittelumme näiden liikkumismuotojen yhdistämiseen. Yksityisen moottoriliikenteen tehtävänä kaupungissa on vain joukkoliikennettä täydentäen tukea paikallisten palvelujen saavutettavuutta ja kaupungin taloudellista toimintaa.''

Oulun ja Oulun seudun liikenteen ennustetaan kasvavan merkittävästi väestömäärän kasvaessa. Asuntorakentaminen on vilkasta ja asutus laajenee nopeasti. Liikenteen suunnittelu ja ohjaus on myöhässä sikäli, että pientalovaltaisten lähiöiden asukkaat perustavat liikkumisensa henkilöautojen varaan. Palvelujen sijoittaminen vaikuttaa myös voimakkaasti liikennevirtoihin ja -määriin. Selostuksen mukaan asioiminen hypermarketeissa perustuu yksinomaan henkilöautoilun varaan. Jotta kehitys ei olisi satunnaista ja jälkijättöisesti ongelmiin reagoivaa, kaupan rakennemuutoksen ohjailtavuutta on parannettava. Kaupan rakenteen sijoittamisessa on siksi otettava huomioon ympäröivän yhteisön tavoitteet laajasti. Kun tavoitteena on esimerkiksi autoistumisen vähentäminen tai edes pitäminen ennallaan, tavoitteen toteutumista eri vaihtoehdoissa on tarkasteltava. Kaupan intressiä painottavassa selostuksessa ei käsitellä liikennettä vähentävää vaihtoehtoa, vaan pohditaan lähinnä moottoriliikennevirtojen jakautumista useampaan kaupan keskittymään.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja sen tulosten esittelyn kehittämistarve on ilmeinen. Kyseisessä selostuksessa keskityttiin sinänsä tärkeisiin liikenne- ja liikkumiskysymyksiin palvelujen saatavuuksineen. Teemahaastattelu olisi ehkä antanut aineistoa monipuolisempaankin aiheen käsittelyyn. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa jatkossa voisi selvittää esimerkiksi, miten kaupan ja toisaalta ympä-röivän yhteisön edut, ehdot ja tavoitteet toteutuvat vai saneleeko jokin osapuoli tai miten vaihtoehdot tukevat sosiaalista yhtenäisyyttä, joka ylläpitää yhteisön toimintakykyä?

Kokonaan huomiotta ovat jääneet esimerkiksi työympäristön piirteet tai asioimis-viihtyvyys erikokoisissa kaupoissa. Asukkaiden toiveita palvelujen rakenteesta, luonteesta ja laadusta olisi syytä selvittää myös perusteellisemmin siten, että reunaehtona ei olisi suuryksikkömallia. Paneutuminen sosiaalisten vaikutusten arviointiin voisi tuoda esille muitakin selityksiä suuryksikössä asioinnin epäviihtyisyyteen kuin selostuksessa mainittu Raksilan markettien pysäköintitilan ruuhkautuminen.

Kun selostuksessa erikoistavarakaupan osuus on jätetty vähälle huomiolle, myöskään kaupan rakennemuutoksen vaikutusta työllisyyteen ja palvelutyöpaikkojen luonteeseen ei ole tarkasteltu.

''Paras vaihtoehto''

Kaakkurin hyvinvarustettu ruokakauppa vastaisi hypermarket-vaihtoehtoa paremmin kaupungin, kaupunkiseudun ja asiakkaiden intressiä ja olisi ympäristövaikutuksiltaan lievin (VE1 ja VE2 -vaihtoehtojen yhdistelmä).

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puolesta

Merja Ylönen
sihteeri, aluepäällikkö