23.4.1999 LAUSUNTO

FROM: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, Kauppamiehenkatu 4, Pohjolantori M9, 45100 Kouvola
Puh. (05)3710301, fax (05) 3710305
kymenlaakso.lspiiri@co.inet.fi

 

TO: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, PL 1023, 45101 Kouvola

 

 

LAUSUNTO

Elimäen maakaasuvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

 

Päävaihtoehtona on rakentaa Elimäelle maakaasua polttava kombivoimalaitos, jonka sähköteho olisi noin 420 MW. Samalla jokiveteen johdettaisiin jäähdytysveden mukana noin 240 MW:n lämpöteho. Päävaihtoehdon hyötysuhteeksi tulisi noin 57 - 58 %, yhteistuotantolaitoksessa noin 85 %. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri toteaa, että on erittäin kyseenalaista rakentaa voimalaitosta näin alhaisella hyötysuhteella ilman yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Maakaasu ja kevyt polttoöljy edustavat uusiutumattomia energiamuotoja, joiden käyttö ei ole kestävän kehityksen mukaista. Rikkaiden teollisuusmaiden, Suomi mukaan luettuna, olisi paitsi vähennettävä energiankulutustaan myös kehitettävä sellaista energiateknologiaa, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin.

Voimalaitoksen aiheuttamia maisemallisia haittoja on käsitelty pintapuolisesti. Paikallisesti voimalaitoksen maisemavaikutukset ovat Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mielestä merkittäviä, sillä jokivarsi on Kuusankoskelta Myllykoskelle asti lähinnä maatalousvaltaista kulttuurimaisemaa. Kymijoki on ympäristöministeriön mukaan valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, jonka kulttuurimaiseman säilymistä viranomaistenkin tulee edistää. Lisäksi Museovirasto on luokitellut Kymijoen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Selostuksen mukaan voimalaitos ei tule näkymään useimmille yksittäisille kulttuurihistoriallisille kohteille. Se ei kuitenkaan poista sitä kokonaismaisemakuvaan liittyvää korjaamatonta vauriota, minkä hanke toteutuessaan aiheuttaisi.

Selostuksen perusteella lämpimän jäähdytysveden sekä jäteveden purkautuminen jokeen parantaa kasvillisuuden elinoloja rehevöittämällä kasvistoa. Havaittavia tai haitallisia vaikutuksia ei olisi odotettavissa Kymijoen eliöstöön. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mielestä elinympäristömuutokset ovat arvaamattomia vaikuttajia ekosysteemiin. Muutaman asteen pysyvä muutos jokiekosysteemissä ja ravinteisten jätevesien laskeminen, vaikka vähäisessäkin määrin, voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi lajien keskinäiseen kilpailukykyyn. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mielestä Kymijoen jo nyt haavoittuneen ekosysteemin lisäkuormittamista on harkittava tarkoin.

Lämpimän jäähdytysveden purkukohdan alapuolella joki ei enää jäädy useiden kilometrien matkalla. Alueelle muodostuu selostuksen mukaan pakkasilla matalaa pintasumua, joka ei leviä ympäristöön. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kokemusten mukaan pintasumu leviää nytkin ajoittain laajalle alueelle Kymijoen ympäristöön jokitörmistä huolimatta. Purkuveden vaikutus mahdollisesti laajentaa ilmiötä.

Kymijoen pohjaan kerrostuneiden myrkkyjen pitoisuutta ja kulkeutumista on selvitetty erillisessä selostuksessa. Selostuksen mukaan ruopattavien massojen PCDD/DF-pitoisuudet ylittävät saastuneille maille annetut ohjearvot. Ruopattavat massat on niiden käsittelyn ja sijoittamisen osalta rinnastettava saastuneisiin maa-alueisiin. Selvityksen mukaan on oletettavaa, että ruoppauksen aikana 10 prosenttia ruoppausmassoista liettyy veteen, lyhytaikaisesti työkohteen tuntumassa jopa 50 prosenttia. Jäähdytysvesiputkien aiheuttama pysyvä virtaumamuutos ja mahdollinen vaikutus pohjasedimenttiaineksen kulkeutumiseen jää selostuksen perusteella epäselväksi. KYPRO-projektiin liittyvässä kokouksessa 12.4 tultiin siihen johtopäätökseen, että pohjasedimenttien myrkkyvaikutusten tutkimiseen on panostettava vielä paljon. Kyseessä on erittäin myrkylliset aineet ja vielä suurina pitoisuuksina. Kaiken lisäksi myrkkyjen käsittely ja sijoittaminen on vielä avoin kysymys. Voimalaitosselostuksessa pohjasedimenttikysymys on jätetty arvailujen varaan tutkimustulosten puutteessa. Esimerkiksi ruoppauksen aikainen uimakäyttö sallitaan. Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin mielestä olisi ehdottoman tärkeää saada lisää tutkimustuloksia, ennen kuin Kymijoen pohjasedimenttejä aletaan käsitellä millään tavalla.

 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin ry

 

Hanna Majander
Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin piirisihteeri


HAKEMISTO