1.4.1998
Pirkanmaan Maaseutukeskus, lintutieteellinen yhdistys ja luonnonsuojelupiiri alkavat yhteisen Tuulihaukkaprojektin, jonka tavoitteena on saada 100 pönttöä maastoon tämän vuoden aikana.
Tuulihaukka oli 1960-luvulle saakka Suomen yleisin petolintu. Tuulihaukan saattoi nähdä lekuttelemassa - siis paikallaan räpyttelemässä - lähes joka pellon yläpuolella. Sitten alettiin käyttää viljan peittaukseen elohopeaa, joka viljasta siirtyi myyriin ja myyristä tuulihaukkaan rikastuen ravintoketjun joka portaalla. Tuulihaukkakannat romahtivat. Sittemmin elohopean käytöstä on luovuttu haittojen takia.
Pienikokoinen punertava tuulihaukka on kaunis ja sympaattinen olento, joka pyydystää myyriä ja hiiriä pelloilta. Sitä kautta tuulihaukkaa voi pitää hyödyllisenä maamiehen ystävänä. Nyt kun viljan peittauksesta on luovuttu, tuulihaukkakannat ovat alkaneet elpyä.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on vuosia kokeillut tuulihaukkojen pöntötystä Hämeenkyrön maisemissa hyvin tuloksin. Peltolatojen päätyihin on sijoitettu 30x30x30 senttisiä pesälaatikoita, joiden etuseinä on puoliavoin.
Luonnossa tuulihaukka pesii wanhassa variksen pesässä kuusen puolivälin yläpuolella tai männyn latvassa. Tuulihaukan englanninkielinen nimi on towerfacon, joka tarkoittaa tornihaukkaa. Tuulihaukka pesii myös kirkontorneissa, esim. Pirkkalassa. Pesälaatikoita laittamalla autetaan tuulihaukkakannan elpymistä.
Ihanteellinen tuulihaukan maisema on laaja, yli 10 hehtaarin peltoaukeama, jonka keskellä on lato. Aukealta tuulihaukka saalistaa myyriä ja aukea estää tuulihaukan pahimman vihollisen näädän pääsyn pöntölle. Pönttö sijoitetaan peltoladon pohjoispuolen päätyyn 4-5 metrin korkeuteen. Myös pellon keskellä olevat puut ovat hyviä paikkoja. Pöntön laittamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa !
Maaseutukeskus pyytääkin maanomistajia ilmoitautumaan mukaan tuulihaukkaprojektiin. Jos omistat peltoaukealla tai rantaniityllä ladon ja haluat mukaan tuulihaukkaprojektiin, ota yhteyttä Pirkanmaan Maaseutukeskukseen puh. 03-2503 111 ja kysy Jutta Ahroa tai Ritva Tolppaa.
Tuulihaukan pönttöä ei voi sijoittaa aivan pihapiiriin häiriön takia, mutta peltoladon päädyssä sijatseva pesä sietää normaalit peltotoiminnot. Tuulihaukka on lailla rauhoitettu eli sen ampuminen ja pesän tuhoaminen on kielletty. Tuulihaukka ei vaikuta pellon ja ladon normaalikäyttöön, eikä laukaise suojeluohjelmia.
Projekti työnjaot ovat seuraavat: Pirkanmaan Maaseutukeskus tiedottaa maanomistajille Tuulihaukkaprojektista ja ottaa vastaan ilmoituksia sopivista paikoista. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys katsastaa paikat, sijoittaa pöntöt paikoilleen ja hoitaa vuosittaisen huollon. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri rahoittaa pöntöt ja on tehnyt 13-dian kuvasarjan tuulihaukasta sekä esitteen pöntön teosta.
Tuulihaukkaprojekti on jatkoa Maaseutukeskuksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin yhteistyölle, jossa edellisinä vuosina on etsitty ja palkittu Kylän raitteja, Seuraintaloja, Kujanteita ja risuaitoja.
LISÄTIEDOT Tuulihaukka-projektista:
Harri Helin, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, puh. (03) 213 13 17
- Jutta Ahro & Ritva Tolppa, Pirkanman Maaseutukeskus, puh. 2503 111
Hannu Järvinen, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, puh. 344 0574