14.1.1998
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin johtopäätös Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevesihanketta koskevasta ympäristövaikutusten arvioinnista on, että koko Kuusamon jätevedet käsitellään tulevaisuudessa samassa paikassa, joka on uusi laitos lähellä taajamaa ja että jätevedet ohjataan laitoksesta jälkikäsittelykentille ennen päätymistään purkuvesistöön. Luonnonsuojelupiirin mielestä Torankijärvi jätevedet vastaanottavana vesistönä on edelleen paras ratkaisu.
Ympäristövaikutusten arvioinnin pahimpia puutteita ovat yksioikoinen oletus jätevesimäärien kasvamisesta sekä haitallisten vaikutusten ehkäisyn, rajoittamisen ja kompensointimahdollisuuksien pintapuolinen käsittely. Perusoletus jätevesimäärien kasvamisesta on vanhentunut. Niin yhteiskunnallisesti vakavasti otettava kestävä kehitys kuin jätelakikin vaativat paneutumista tosissaan jätteiden synnyn vähentämiseen. Tavoitteiden on muututtava konkreettisiksi hankkeiksi esimerkiksi silloin, kun järjestelmien uusimista suunnitellaan.
Suoralamminaho puhdistamon sijoituspaikkana ja Särkipuro-Hangasjoki-Soilujärvi, karu, puhdas ja erämainen vesistö jätevesien purkuvesistönä on toteuttamiskelvoton vaihtoehto. Se on ekologisesti järjetön, kallis toteuttaa, ylläpitää ja käyttää, sosiaalisesti epäoikeuden-mukainen ja kielteisiä mielikuvia luova.
Samoin Kuusamojärven säästäminen suorilta jätevesipäästöiltä on sekä luonnon että ihmisten kannalta järkevä ratkaisu.
Arviointiprosessin lähtökohtana on ollut kartoittaa jätevesien vastaanottoon sopivia vesistöjä. Luonnonsuojelupiirin mielestä kierros on tuonut sen tiedon, että paras vaihtoehto edelleen on Torankijärvi siitäkin huolimatta, että se on vuosikymmenten kuormituksen tuloksena ylirehevä ja taajamajärvenä luonnollisesti tärkeä lähivirkistyskohde.
Yhteiskäsittelystä ja kulutuksen lisääntymisestä johtuvasta jätevesimäärien kasvustakin huolimatta uuden laitoksen ja jälkikäsittelyn ansiosta jätevesien kuormittava vaikutus vähenee nykyisestä. Torankijärven virkistyskäytön, taajaman viihtyisyyden ja järvimaiseman parantamiseksi tarvitaan joka tapauksessa vesiensuojeluohjelma. Selostuksessa olisikin ollut oleellista tarkastella tuloksellisten vesiensuojelutoimien vaikutusta vaihtoehdon haittojen estämiseksi, lieventämiseksi ja kompensoimiseksi. Järven vettä ei juomakelpoiseksi saada, mutta ainakin selostuksen mukaan virkistyskäyttöön, kuntoiluun, kävelyyn, kalastukseen ja lintujen tarkkailuun kelvolliseksi lähiluontokohteeksi.
Vaihtoehto täyttää kestävän kehityksen tunnusmerkit. Jätteet käsitellään lähellä syntypaikkaa ja vaihtoehdoista vähin ekologisin ja taloudellisin kustannuksin. Vaihtoehdon oheen on kuitenkin laadittava sellainen ympäristönhoito-ohjelma, joka ajan myötä vastaa myös kuntalaisten oikeutettuun tarpeeseen viihtyisästä ja turvallisesta asuinympäristöstä.
LISÄTIEDOT: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, aluesihteeri Merja Ylönen, puh. 3115 828; lausunto kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta http://arkisto.sll.fi.