23.3.1998
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry kevätkokouksessaan Oulaisissa 21.3.1998:
Suomi on muokattujen ja kuormitettujen vesistöjen maa. Luonnontilaista vesiluontoa löytyy enää pieninä pätkinä latvavesiltä ja vedenlaatu heikkenee huolestuttavasti. Vesistöjen nuhraantumiskilvassa Pohjois-Pohjanmaa on kakkosena. Edelle yltävät vain Kaakkois-Suomen joet. Kaikkein huonoimpia laadultaan ovat maakunnan eteläiset pienet jokivesistöt sekä sinileväkukinnoistaan tunnettu, Iijoen vesistöön kuuluva Siuruanjoki. Samansuuntainen on kehitys jokivesien päätepisteessä, Perämeressä, jonka ulappakin on hiipivästi rehevöitymässä. Perämereen päätyy noin puolet Suomen rannikkovesiin jokien mukana tulevista ravinnevirtaamista.
Vesistöjen tila osoittaa, että ihmisen toiminnoista aiheutuvien päästöjen yhteisvaikutus ylittää maakunnan jokivesistöjen sietokyvyn. Jokaisessa Pohjois-Pohjanmaan vesistössä on aihetta vesistön tilan parantamiseen. Valuma-alueiden vesiensuojelun tehostaminen on edellytys myös Perämeren rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseen.
Tulosta ei saada pelkästään kehittämällä vesiensuojelumenetelmiä. Kasvava toiminnan volyymi kumoaa saavutetun puhdistushyödyn. Esimerkiksi metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma sisältää muun muassa kunnostusojitusten nelinkertaistamista nykyisestään ja huomattavaa metsälannoituksen lisäystä. Turvetuotannon toiminta-alakin laajenee kaiken aikaa.
Kunkin kuormittajatahon on vähennettävä päästöjään. Valuma-alueilla tapahtuma vesistövaikutuksinen toiminta on mitoitettava vesistön sietokyvyn mukaan ja toimintojen yhteisvaikutus huomioon ottaen. Toiseksi käytetään parhaimpia mahdollisia vesiensuojelumenetelmiä haittojen estämiseksi.
Valuma-aluetalkoiden työkaluja ovat esimerkiksi turvetuotannon vesistöaluekohtaisten enimmäisalojen määrittäminen, metsien kunnostusojitusten hankekoon säätely ja toimien ajoittaminen ja vedenpidättimien, soiden, korpien ja mutkaisten latvavesien ennallistaminen eli vedenkierron ekologisen toimivuuden palauttaminen.
Luonnonsuojelupiiri kunnostaa talkoin tulevana kesänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Pyhäjoen vesistön latvavesiä ja kutsuu mukaan myös kalastuksen harrastajia ja kalastuskuntien jäseniä. Pienten latvavesien kunnostus on käsityötä ja siksi talkootyön varassa. Pienvesien ennallistaminen parantaa pääuoman kunnostamisen tuloksia, sillä latvavedet ovat tärkeitä vesistön monimuotoisuuden ja ekologisen toimivuuden ylläpitäjiä.
Itämeren kalastuskomission tavoite on palauttaa merilohi Kuiva-, Kiiminki-, Siika-, Pyhä- ja Kalajoelle. Lisääntymisen onnistumiseksi tarvitaan sopivia kutualueita ja hyvää vedenlaatua. Latvapurot ovat kalojen lastentarhoja. Talkoissa puroon palautetaan luonnonpuron ominaisuuksia, mutkittelevuutta, virtauksen vaihteluja, eliöstön tarvitsemia suojapoteroita, talvehtimissyvänteitä ja lietteestä puhdasta kutusoraikkoa.
LISÄTIEDOT: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, aluesihteeri Merja Ylönen, puh. 3115 828.