25.2.1998
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin Natura 2000 -ehdotus koskee Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon kuntia ja sijoittuu lähes kokonaan valtion maille.
Luonnonsuojelupiirin Natura-esitys on ilmestynyt kahtena julkaisuna. Ensimmäinen keväällä 1997 julkaistu osa sisältää karttarajaukset ehdotetuista täydennyskohteista. Toisessa, nyt ilmestyneessä osassa esitetään yksityiskohtaiset kuvaukset kohteiden luontoarvoista ja samalla perustelut sille, miksi kohteet olisi liitettävä Natura-verkostoon.
Luonnonsuojelupiiri esittää 38 kokonaan uutta kohdetta sekä lisäksi laajennuksia 41 viralliseen Natura-kohteeseen. Ympäristöministeriön noin 60 000 hehtaarin esitystä on täydennetty 40 000 hehtaarilla.
Esitys perustuu vuosina 1995 ja 1996 tehtyihin maastoinventointeihin, joissa käytiin läpi suojeluohjelmien ulkopuolelle jääneet vanhat metsät, ojittamattomat suot ja arvokkaat pienvedet. Luonnonsuojelupiirin julkaisu kokoaa yhteen aikaisemmat selvitykset täydennettynä maastoinventointien tuloksilla ja tuo selkeästi esille sen, että Pohjois-Karjalassa on vielä jäljellä useita arvokkaita luontokokonaisuuksia vailla lain suojaa.
Luonnonsuojelupiirin täydennysesityksen tavoitteena on luoda ekologisesti toimiva luontokohteiden verkosto, joka edesauttaisi suotuisan suojelun tason saavuttamista Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa. Ekologien arvioissa metsälajiston suotuisan suojelun tason saavuttaminen edellyttää, että 530 % metsämaasta on pysyvästi puuntuotannon ulkopuolella. Tällä hetkellä vain 2 % Pohjois-Karjalan metsämaasta on suojeltu.
Metsien lisäksi Pohjois-Karjalan luontaiselle lajistolle tärkeitä elinympäristöjä ovat luonnontilaiset suot ja erilaiset vesistöt. Pohjois-Karjalan soista on 75 % ojitettu tai otettu turvetuotantoon, ja esimerkiksi luonnontilaisia puroja ei suojelualueiden ulkopuolelta löydy enää ollenkaan. Samalla myös näiden luontotyyppien - esim. metsien ja soiden - väliset vaihettumavyöhykkeet ovat harvinaistuneet. Siksi suojelualueiden suunnittelussa olisi erittäin tärkeää huomioida ekologiset kokonaisuudet eikä tyytyä yhden luontotyypin suojelualueisiin.
Virallinen ympäristöministeriön Natura-esitys on erityisen puutteellinen tarkastelualueen länsiosissa, missä suojelualueverkkoa olisi täydennettävä kiireellisesti myös ennallistamiskohteilla. Itä- ja pohjoisosissa suurin painoarvo kuuluu laajimmille valtakunnallisestikin arvokkaille kokonaisuuksille, joista tärkeimpiä ovat Koitajoen alue Ilomantsissa, Murtovaara-Ukonkuivuuvaara Valtimolla ja Nurmeksen Mujejärveltä Roninselkosen ja Pääskivaaran kautta Hiidenportin kansallispuistoon Sotkamoon ulottuva vedenjakaja-alueen luontokokonaisuus.
Natura 2000 -ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden paikata menneiden suojeluohjelmien puutteet ja taata elinmahdollisuudet kaikille Suomessa luontaisesti tavattaville eliölajeille. Aikaisemmista suojeluohjelmista poiketen Natura-kohteille on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta: EU:n Life-rahoja voidaan käyttää mm. alueiden käytön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä paikallistalouksille mahdollisesti aiheutuvien haittojen kompensointiin.
Virallinen Natura-esitys ei täytä suotuisan suojelun tason vaatimusta laajuudeltaan eikä toteutuskeinoiltaan. Esimerkiksi metsä-, rakennus- tai ulkoilulaki eivät takaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Myöskään alue-ekologisen suunnittelun vaikutuksista ei vielä ole riittävää näyttöä.
Luonnonsuojelupiirin Natura-esityksessä esiteltyjen kohteiden säilyttäminen talouskäytön ulkopuolella on minimiedellytys suotuisan suojelun tason saavuttamiselle Pohjois-Karjalassa. Luonnon itsensä kannalta on samantekevää tapahtuuko suojelu Natura-ohjelman avulla vai jollakin muulla tavalla, kunhan suoja on pitävä myös pitkällä aikavälillä.
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelualueverkon edustavuuden arviointi on vielä tekemättä. Suomen ympäristökeskuksen selvitys aiheesta valmistuu parin vuoden kuluessa. Ennen sitä arvokkaiksi todetut luontokohteet olisi säilytettävä koskemattomina ns. varovaisuusperiaatetta noudattaen, muuten monimuotoisuuden säilymistä ei voida taata.
LISÄTIEDOT:
- luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Kaisa Junninen, puh. (013) 284 600
- tutkija Olli-Pekka Tikkanen, puh. (013) 251 4691 tai 040 5405 919