13.2.1998 Pirkanmaan metsäkeskukselle
Parasta Pirkanmaan metsätalouden alueellisen tavoiteohjelman laatimisessa on ollut työryhmän henki, joka on aistittavissa kohtuullisen hyvästä lopputuloksesta. Eri osapuolten kuuleminen ja henkilökohtaisten hyvien suhteiden ansiosta tulevat haasteelliset hankkeet, kuten metsien sertifiointi tulevaisuudessa, toivottavasti sujuvat yhtä hyvin.
Huonointa lausunnolla olevassa luonnoksessa on, monimuotoisuuden kannalta huonon kehityksen jatkuminen Pirkanmaan metsissä. Yhdenkään uhanalaisen lajin suojelu ei välttämättä etene tavoiteohjelman ansiosta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää olisi saada wanhoja metsiä pois talouskäytöstä. Tavoiteohjelma jääkin puuntuotanto- ja metsätalousohjelmaksi. Sitä ei pidä julistaa suojeluohjelmaksi, joka turvaa lajien säilymisen.
Tavoiteohjelma on ristiriitainen: toisaalta pitäisi turvata monimuotoisuuden ja wanhojen metsien uhanalaisten lajien säilyminen, toisaalta lisätä hakkuita 20%:lla. (sivu 10 alareuna)
Sivulla 13 todetaan: "Tarkastuksiin ei osunut yhtenäkään vuotena luonnonsuojelulain tarkoittamia luontotyyppejä, kuten esimerkiksi tervaleppäkorpia." Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä olisi. Pirkanmaalta löytyy luonnonsuojelulain tarkoittamia luontotyyppejä esim. pähkinä- ja jalopuulehtoja, katajaketoja ja suuria puita (esim. Lempäälän kunnan inventointi).
Sivun 14 todetaan: "Linnut ovat metsälajeista eniten tutkittuja, ja näiden tutkimusten pohjalta elinympäristöjen pirstoutuminen on merkittävä ongelma Pirkanmaalla ainakin metsolle, pohjantikalle, valkoselkätikalle ja pyrstötiaiselle." Lisäysesitys: "ja erityisesti kuukkelille. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on aloittanut tutkimukset lajin viimeisillä asuma-alueilla."
Sivun 14 toisen kappaleen alku: "Pirkanmaalla on soita hieman yli 200 000 ha, josta määrästä on ojitettu 78%. Suurimmat yhtenäiset luonnontilaiset suoalueet on suojeltu joko kansallispuistoihin tai soidensuojeluohjelmaan kuuluvina." Lisäysesitys: "Suojelluiden soiden esim. Ruoveden Siikanevan ongelmana on reunaojitusten aiheuttama kuivuminen."
Sivun 14 alareunaan lisäys: "On tärkeää, että omaehtoisesti metsiä suojelevia tahoja tuettaisiin esim. kevyemmällä metsäverotuksella."
Sivu 17 Puuta jalostavat pk-yritykset lisätään loppuun: "Tuetaan pitkällejalostettua puuta käyttäviä yrityksiä esim. huonekalun valmistajia."
Sivu 21 "Metsien uudistaminen, Tavoite: Uudistamisrästejä puretaan 3000 hehtaaria vuodessa ja estetään uusien rästien syntyminen. Jälkimmäinen edellyttää muutoksia metsänuudistamisen menetelmien käytössä." Lisäysesitys: ", joka sovitetaan monimuotoisuuden säilyttämiseen."
Sivu 22 Talousmetsien luonnonhoito: "Ohjeet tulee kuitenkin tarkistaa ja tarvittaessa uusia ja täydentää." Lisäys: "esim. uhanalaisten lintulajien osalta."
Sivu 22 viimeinen hanke-esitys muotoon: "Muun suunnittelutyön yhteydessä kartoitetaan yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa sellaisia metsäluonnon monimuotoisuutta lisääviä ennallistamiskohteita, joille on saatavissa maanomistajan tuki. Näille laaditaan toteuttamisohjelma, jota rahoitetaan metsäluonnon hoidon edistämismäärärahoista (mom. 30.86.45.)."
Sivu 23 kohta 3.2.1. uusi hanke-esitys: "Yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa, jolla on vetovastuu asiassa, kartoitetaan muun suunnittelutyön yhteydessä sellaisia maanomistajia, jotka ovat halukkaita luonnonsuojelulain korvausperiaatteita noudattaen vapaaehtoisesti suojelemaan hänen maillaan esiintyviä arvokkaita luontokohteita. Pohjana tässä työssä voidaan käyttää aiemmin kertynyttä luontotietoa ja -inventointeja." (Eri kyselyjen pohjalta 10-20 % metsänomistajista ilmoittaa metsiensä pääkäyttömuodoksi muun kuin pelkästään puuntuotannon.)
Sivu 23 Kestävän metsätalouden rahoituslaki. Lisäys loppuun: "Kesäaikaisten hakkuiden vaikutukset luonnonsuojelun kannalta selvitetään."
Sivu 25: Yritystoiminnan kehittäminen. Lisäys 1 kappaleen loppuun : "Edistetään hevosmetsätaloutta arkojen alueiden hakkuissa."
Sivu 27: Yhdistelmä tavoitteista ja toimenpide-ehdotuksista. "Tavoite 1 (metsänhoito): Uudistamisrästejä puretaan 3000 hehtaaria vuodessa ja estetään uusien rästien syntyminen. jälkimmäinen edellyttää muutoksia metsänuudistamisen menetelmien käytössä. " Lisäys: "Monimuotoisuus ja uhanalaiset lajit huomioidaan."
Metsätalouden alueellinen tavoiteohjelma on kohtuullisen hyvä paperi. Ympäristöjärjestöt (Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF) ovat toivoneet, että alueellisten tavoiteohjelmien tekemiseen olisi ollut aikaa vuoden 98 loppuun saakka.
Turhasta kiirehtimisestä jää olo, että on haluttu kovalla kiireellä julistaa Pirkanmaan metsätalous kestäväksi, vaikka kukaan ei ehkä tällä hetkellä tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa.
LISÄTIEDOT: piirisihteeri Harri Helin, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Alueellisen tavoiteohjelmatyöryhmän jäsen, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. (03) 13 13 17, fax (03) 213 10 17.