16.2.1998 Taipalsaaren kunnalle
Yleistä
Pien-Saimaa sijaintinsa ja luontonsa takia hyvin monien paineiden alaisena. Sen takia on tärkeää, että eri toimintoja pyritään ohjaamaan osayleiskaavoituksella. Nyt nähtävillä olevassa osayleiskaavassa on kuitenkin paljon puutteita ja erittäin huolestuttavia piirteitä. Monessa suhteessa kaava on edennyt entistä huolestuttavampaan suuntaan sitten luonnosvaiheesta.
Pien-Saimaa on luonnoltaan monipuolinen. Se on myös tärkeä asuin- ja virkistäytymispaikka, sillä sen rannoilla elää noin 60 000 ihmistä. Kaavoituksen avulla on turvattava tärkeimpien luontotyyppien ja jokamiehen oikeuksien säilyminen sekä osoittaa soveltuvat rakennuspaikat. Nyt kaavaluonnoksessa on keskitytty etupäässä viimeksi mainittuun asiaan. On täysin vastuutonta kaavoittaa viimeisille rakentamattomille saarille ja laajahkoille mannerrannoille rakennuspaikkoja.
Pienois-YVA
Maailma on muuttunut, rannoille rakentamista säädellään entistä enemmän ja huoli rantojen slummiutumisesta on lisääntynyt. Silti kaava on tehty vanhan tavan mukaan huomioimatta muita arvoja kuin mökkitonteista saadut taloudelliset arvot ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
Nykyinen rakennuslaki jo vaatii muidenkin asioiden huomioonottamista kaavoituksessa. Kaavaa laadittaesssa on tarpeellisessa määrin selvitettävä hankkeen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset (RakL 3§). Pien-Saimaalla on suurta merkitystä ulkoilun, virkistyksen ja luonnonsuojelun kannalta, joten kaavan laadinnan yhteydessä pitää selvittää em. vaikutukset, mitä nyt ei ole tehty. Esim. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on jo vuosia ollut huolestunut Pien-Saimaan virkistys- ja luonnonarvojen vähenemisestä rajun mökkittymisen myötä. Aloitteita ja kannanottoja on tehty eri tahoille (mm. Taipalsaaren kunta, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö), mutta sama vanhanaikainen toiminta vain jatkuu.
Rakennuspaikoista
Alueen kaikki jäljellä olevat vähänkin laajemmat rakentamattomat rannat on säilytettävä sellaisina. Joitakin rakennuspaikkojen siirtoja onkin tehty (mm. Juntulan eteläranta ja Illukansaaren pohjoisranta), mutta ei riittävästi. Edelleen hyvin tärkeille rakentamattomille rannoille suunnnitellaan lisärakentamista. Näiltä alueilta rakennuspaikat on siirrettävä tai poistettava:
- Heinoinsaari ja Pohjoinen Salasti, jotka ovat täysin rakentamattomia. Lisäksi Pohjoisen Salastin jo kaavoitetut rakennuspaikat on lunastettava virkistyslaueiksi (kunta tai virkistysaluesäätiö)
- Riutanniemen pohjoisrannan rakennuspaikat (erityisesti 3 eteläisintä)
- Paratsaari
- Lavikanlahden etelärannalla jyrkänteen ja rannan väliin jäävä rakennuspaikka
- Siikolammen rannalle ei saa osoittaa rakentamista (nyt RM-alue ulottuu Siikolammen rantaan asti)
Rakennuspaikkojen poistoa tai siirtoa edellyttää myös se, että kaava-alueen ulkopuolella vireillä olevat Ruusin ja Jokelan Turasalojen rantakaavoitus vähentää edelleen rajusti vapaitten rantojen määrää. On muistettava myös se, että kyläläiset ja mökkiläiset kaipaavat ympärilleen väljyyttä ja vapaita rantoja lähiretkeilykohteiksi. Liian täyteen rakennetut alueet laskevat tonttien arvoa, sillä kukaan ei halua lomailla mökkislummeissa.
Luonnonsuojelukohteiden kohtelu
Osayleiskaavaluonnoksessa oli suojelukohteet otettu melko hyvin kaavaan mukaan, mutta nyt kavassa useita kohteita oli supistettu. Maakunnallisesti arvokkaan Orjainniemen rajausta oli jo luonnoksessa supistettu, mutta nyt kaavassa jäljellä ei ollut enää kuin niemen kärki. Orjainniemen lehtoalueelle on saatava riittävän laaja rajaus, joka ulottuu niemen tyveen saakka.
Myös Kuivaniemen vanhan metsän alueesta oli rajattu pois arvokas jyrkännealue, joka on liitettävä rajaukseen.
Hiukkasuon rajausta oli myös supistettu, vaikka soiden vesitalouden kannalta rajauksiin olisi otettava entistä enemmän mukaan myös reuna-alueita ja -metsiä.
Moottorikelkkailu
Moottorikelkkailu on lisääntynyt myös Etelä-Suomessa ja lisääntyy edelleen. Jotta moottorikelkkailun aiheuttamat haitat jäsivät mahdollisimman pieniksi, sitä on keskitettävä moottorikelkkailuun tarkoitetuille reiteille. Vesialueilla moottorikelkkailu ei vaadi lupia, mutta Pien-Saimaan alueelle on jo havaittavissa vakiintuneita reittejä. Moottorikelkkareitit on otettava huomioon myös kaavassa.
Vuoden 1918 sodan muistomerkki
Merenlahden Pulkkaniemen tyvessä Hietalahden rannalla on vuonna 1918 teloitettujen muistomerkki. Paikka on tärkeä alueen historian kannalta. Siitä ei kuitenkaan ole mainintaa kaavatekstissä. Kaavassa on huomioitava paikan säilyminen.
Lopuksi
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä Pien-Saimaa on erittäin tärkeä luonto- ja virkistyskohde. Näitä arvoja on mielestämme pidettävä tärkeimpinä kriteereinä, kun alueen käyttöä suunnitellaan. Pettymykseksemme kunnan päättäjät ovat edelleen sivuuttamassa ne törkeällä tavalla. Luonto, jokamies ja tulevat sukupolvet kärsivät raskaasti, jos osayleiskaava hyväksytään nyt esitetyssä muodossa.
Muilta osin viittaamme lausuntoomme Pien-Saimaan osayleiskaavaluonnoksesta (26.5.1997)
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taipalsaaren luonnonsuojeluyhdistys ry
Vesa Tanskanen, puheenjohtaja Jaana Uusipuro, puheenjohtaja
LISÄTIEDOT: aluesihteeri Kaarina Tiainen, Saimaan luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenrant, puh. (05) 4117 358