4.5.1998 Hämeen lääninoikeudelle
Viite:Hämeen lääninoikeuden selityspyyntö 1836/2100/97
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puolesta pyydän Hämeen lääninoikeutta perehtymään tapaukseen erityisellä huolella, koska päätöksellä on ennakkotapauksena paljon painoarvoa.
Parkanon kaupungin edustajat ovat eri tilaisuuksissa kertoneet haluavansa tapauksesta ennakkopäätöksen, jota tullaan tämän jälkeen soveltamaan useissa Suomen kunnissa. Siksi toivon valituksemme mahdollisista puutteista huolimatta asian erittäin perusteellista tutkimista.
1) Parkanon kaupunginvaltuuston päätös 24.9.1997 Rakennusjärjestyksen muutos rakennuslain 6 a pykälään on kumottava
2) tämän valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut on korvattava.
Parkanon kaupungin vastineessa ei ole tullut mitään uutta esille. Parkano perustelee rakennuslain uuden 6 a pykälän noudattamatta jättämistä byrokratian pienentämisellä. Lakeja ei tämän tulkinnan mukaan tarvitse noudattaa.
Kaupunki myöntää vastineessaan, että vapautuksen piirissä olevilla järvillä tapahtuu "vähäistä rakentamista". Koska järvillä on rakentamispaineita, pitäisi rakennuslain uutta 6 a pykälää soveltaa myös niille.
Väite "... kaikki Parkanon järvet, joilla voidaan sanoa olevan virkistyskäytön tarvetta, on jätetty rakennuskiellon piiriin...", on uskomaton. Miten voidaan väittää, ettei 50 järvellä ole virkistyskäytön tarpeita ??? Eikö kukaan koskaan käy mainituilla 50 järvellä uimassa, kalassa, marjassa, sienessä, retkeilemässä jne. VäRakennuslain uusi 6 a pykälä laukeaa myös virkistyskäytön osalta.
Parkanon kaupunki väittää, että "vapautuksen piirissä olevilla järvillä ei myöskään ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja". Väitteen tueksi ei esitetä mitään selvityksiä, vaan viitataan viranhaltioiden ja kaupunginvaltuutettujen paikallistuntemukseen. Käytäntö on osoittanut, että paikalliset usein ovat sokeita oman alueensa arvoille.
Luontoarvoja on jokaisella rakentamattomalla järvellä. Se, että noinkin moni järvi päätyi rantakaavan vaativien listalle, ei perustu viranhaltijoiden ja valtuutettujen hyvään paikallistuntemukseen. Lopulliseen muotoonsa esitys päätyi pelkästään hyvän ympäristösihteerin ja aktiivisen ympäristöyhdistyksen ansioista.
Paikallistuntemusta ei ole ollut tai siitä ei ole välitetty, kun ottaa huomioon ne kaikki alkuperäislistassa olleet suojelukohteet ja kaupungin oman arvokkaita luontokohteita käsittelevän selvityksen mukaiset kohteet, joita oltiin ja ollaan jättämässä kaavapakon ulkopuolelle (vrt. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen kirje 7.4.1997)
Ympäristökeskuksen kuulematta jättäminen kumotaan sillä, että kahden ympäristökeskuksen kirjelmän ja yhden tapaamisen jälkeen muutama järvi, jotka ovat olleet esim. Natura-listalla, ovat tulleet kaavapakon piiriin.
1) Kaavoitusvelvoite:
Rakennuslain uuden 6 a §:n mukaan rantavyöhykkeelle ei saa ilman vahvistettua kaavaa rakentaa uudisrakennusta. Rantavyöhykkeelle rakentaminen edellyttää eräitä poikkeuksia lukuunottamatta vahvistettua kaavaa.
Parkanon kaupunginvaltuuston päätös jättää iso liuta järviä kaavoitusvelvoitteen ulkopuolelle on rakennuslain 6 a pykälän rantarakennuskiellon ja sen rantojen käytöä ohjaavan tavoitteen vastainen.
2) Ympäristökeskusta on kuultava:
"Kunta voi alueellista ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita."
Valtuuston päätös on ristiriidassa Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon kanssa. Ympäristökeskuksen lausunto ei ole vaikuttanut kaupunginvaltuuston päätökseen.
"Rantavyöhykettä koskevasta rakentamisrajoituksesta voi myöntää poikkeuksen alueellinen ympäristökeskus rakennuslain 132 §:n perusteella."
Parkanon kaupunginvaltuusto on ottanut poikkeuksen myöntämisoikeuden alueelliselta ympäristökeskukselta itselleen päättämällä, että useita kymmeniä järviä on rantarakentamiskiellon ulkopuolella. Parkanon kaupunki on lisäksi tehnyt poikkeuksesta (kaavoituksesta vapautuksesta) yleisen käytännön.
3) Yksikin syy laukaisee kaavoituspakon:
Kunta voi rakennusjärjestykseen lisättävällä määräyksellä jättää ranta-alueita rakentamisrajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle, jos alueella ei sen sijainnin vuoksi ole odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista; alueella ei ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja; alueella ei ole virkistyskäytön tarpeita.
Ylläollut tarkoittaa sitä, että jos alueelle on rakentamispaineita TAI alueella on erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja TAI alueella on virkistyskäytön tarpeita, alueen rantarakentamista on rajoitettava rakennuslain uuden 6 a §:n mukaan.
Parkano sijaitsee Tampereen ja järvettömän Pohjanmaan välissä ja läheisyydessä normaalin kesämökkimatkan päässä. Alueelle onkin tehty viime vuosina paljon rantakaavoja. Alueella on rakentamispaineita ja suunnittelutarve. Jopa Parkanon kaupungin selityksen mukaan vapautuksen piirissä olevilla järvillä tapahtuu "vähäistä rakentamista"
4) Alueen järvillä on erityisiä luonnon ja maisema-arvoja:
Tämä käy ilmi esim. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n kirjeestä 7.4.1997. Ympäristöyhdistys listasi järviä. Osa kohteista kuului Naturaan, osa suojeltaviin pienvesiin, osa arvokkaisiin luontokohteisiin. Kirjelmän jälkeen rakennuslautakunta ulotti kaavoitusvelvoitteen osalle järvistä, mutta osa jäi edelleen vapaan rakentamisen piiriin. Jokaisella rakentamattomalla järvellä on luontoarvoja.
Esim. Kivilammella, joka mainitaan Pirkanmaan liiton julkaisemassa Parkanon arvokkaiden luontohteiden selvityksessä, ei Parkanon kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan olisi luonnonarvoja. Vähä-Kuuhimo, Nevalampi, Jänisjärvet, Vääräjärvi, Löyttylampi, Alkkiolampi, Lehtolampi, Hautalampi, Nivusjärvi, Lokalampi, Hähkiönlampi, Untilanlampi, Rapalampi ja Saaresjärvi ovat vapautettu rakentamisrajoituksen piiristä. Osa kohteista on pieniä suolampia, jotka soveltuvat huonosti rakentamiseen. Tästäkin syystä ne olisi voinut jättää rajoituksen piiriin osoituksena niiden luontoarvoista.
5) Luontoarvoja EI ole selvitetty:
Kunta EI ole esittänyt selvitystä suunnitteluvelvoitteesta vapautettavaksi ehdotettujen järvien mahdollisista luonnonarvoista. Selityksessään kunta viittaa paikallistuntemukseensa, joka edellisen kappaleen järvilistan perusteella joutuu kyseenalaiseen valoon.
Järvillä on myös runsaasti virkistyksellistä merkitystä. Paikallisten asukkaiden lisäksi Tampereen ja Pohjanmaan väkeä käy alueella marjassa, sienessä, metsästämässä, kalastamassa ja muuten ulkoilemassa. Alueella on myös virkistyskäytön tarpeita. Väite, että 50 järvellä ei ole merkitystä virkistyskäytön kannalta, on uskomaton ja vailla totuuden häivää.
6) Päätöstä ei ole perusteltu
Kuntaliiton Yleiskirjeen mukaan "Kunnan kannattaa päätöksessään hyvin perustella, miksi se katsoo, ettei alueella ole rakentamispaineita, suojelu- tai maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita." Parkanon kaupunginvaltuusto EI ole perustellut päätöstään mitenkään.
Hämeen ympäristökeskuksen kirjeen (4.6.97) mukaan "Lausuntopyynnön yhteydessä ei ole esitetty mitään selvitystä vapautettavaksi ehdotettujen järvien mahdollisista arvoista. Ilman yleispiirteistäkään luonnon- ja maisema-arvojen kuvausta ympäristökeskus ei näe edellytyksiä puoltaa rakentamattomienkaan järvien vapauttamista rakennuslain 6 a §:n mukaisesta suunnitteluvelvoitteesta."
Parkanon kaupunginvaltuuston päätös on rakennuslain uuden 6 a §:n vastainen ja tulee kumota. Vapaa rantarakentaminen jatkuu. Päätöstä ei ole perusteltu
* Päätös on tehty kuulematta alueellista ympäristökeskusta, jonka lausunto on vain liitetty asiakirjoihin. Sisältö EI ole vaikuttanut lopputulokseen.
* Valtuusto on myös päätöstä tehdessään mennyt toimivaltansa ulkopuolelle, ottamalla poikkeuksen myöntämisoikeuden itselleen ympäristökeskukselta.
Tampereella 4.5.1998
Harri Helin, piirisihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. (03) 213 13 17