27.2.1998 Lausunto Lempäälän kunnanhallitukselle
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry on järkytyksellä seurannut Lempäälän seurakunnan kaavamuutoshakemusta, jolla halutaan muuttaa Kortejärven ja Kyynäröjärven suojelualueiden kaavamerkinnät maa- ja metsätalousalueiksi.
Lempäälän seurakunta haluaa kaavamuutoksella saada yksinomaan taloudellista hyötyä kahdesta omistamastaan maa-alueesta, jotka ovat kaavassa luonnonsuojelualueita. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ei voi hyväksyä julkisyhteisön, jollainen seurakuntakin isona maanomistajana on, pyrkimyksiä panostaa ainoastaan rahallisiin arvoihin. Julkisyhteisöltä pitää vaatia korkeampia päämääriä ja muidenkin kuin vain taloudellisten arvojen vaalimista.
Lempäälän seurakunnan hanke muuttaa 14,7 hehtaarin Kortejärven ja 11,7 hehtaarin Kyynäröjärven suojelualueet kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousalueiksi on ainutlaatuinen Suomessa. Seurakunnan yritys poistaa suojelualuemerkintä voimassa olevasta vahvistetusta kaavasta osoittaa maallisten, rahallisten arvojen painottumista muiden arvojen kustannuksella. Miten voidaan vaatia yksityiseltä pienmaanomistajalta uusia suojelualueita, kun seurakunnan tasoinen suurmaanomistaja purkaa vanhoja suojelukaavoja ? Seurakunnan hakemus tuleekin tyrmätä heti alkuvaiheessa.
Lempäälän seurakunta haluaa, että suojelua-alueiden SL-merkintä muutettaisiin kaavassa MT:ksi eli normaaliksi metsätalousmaaksi. Tätä kautta päästäisiin hakkaamaan Kortejärven ja Kyynäröjärven metsät. Lisäksi seurakunta aikoo lisätä Tervajärven leirikeskusalueen rakennusoikeutta 50%:lla.
Vuonna 1989 valmistuneessa selvityksessä Kortejärvi on arvioitu yhdeksi Lempäälän arvokkaaksi suoluontokohteeksi. Alueen suotyyppejä ovat isovarpuinen räme ja korpi. Aluetta käytetään mm. koulun opetuskohteena ja sillä kulkee Birgitan luontopolku, talvella myös hiihtolatu. Vaikka suo on osittain ojitettu, suurin osa siitä on säilynyt luonnontilaisena. Suon arvo virkistysalueena onkin säilynyt ja asutuksen lähetessä tulee vielä kasvamaankin nykyisestään.
Pikku-Kyynäröjärven suolla on todettu kämmekkäkasveihin kuuluvan metsänemän kasvupaikka. Metsänemä on uhanalainen kasvi, joka on rauhoitettu koko maassa. Metsänemä esiintyy oikullisesti, ja se voi piileskellä vuosikausia näyttäytymättä välillä. Vaikka kasvi olisi sittemmin hävinnyt, alueella on myös muita arvoja. Pikku-Kyynärön seutu on uimarantoineen asutuksen lähivirkistysaluetta. Pikku-Kyynärön kalastus- ja virkistysarvoja ei pidä vähätellä. Järven rantavyöhykkeen puustolla on maisemallisen merkityksen lisäksi suojakaistamerkitys järven tilan kannalta. Pikku-Kyynärön suurin merkitys onkin maisema-arvoissa.
Tervajärvelle anottu 50% lisärakennusoikeus merkitsee lisää teitä, eikä alue edes ole kunnallistekniikan piirissä. Tästäkään syystä lisärakennusoikeutta ei tule myöntää.
Seurakunnan hakemuksessa väitetään, ettei Kortejärven ja Sääksjärven alueilla ole sellaisia suojelullisia arvoja, mitä kaavamerkintä edellyttää suojeltavaksi. Mollausväiteen taustalta paljastuukin hankkeen todellinen luonne.
Seurakunnan talouspäällikkö myöntääkin Aamulehdessä 11.2., että alueiden arvon hyödyntäminen nykyisellään on vaikeaa. "Jalostamalla" suojelualueet maa- ja metsätalousalueeksi seurakunta haluaa ensin pudottaa alueen luontoarvot ja sen jälkeen "jatkojalostaa" Kyynäröjärven alueen asutukselle ja Kortejärven alueen teollisuudelle.
Koko prosessilla seurakunta haluaa tehdä vain rahaa luontoarvoista piittaamatta. Lempäälän seurakunta on aiemmin onnistunut myymään Perimmäisen paikallisesti merkittävän suojelualueen valtiolle 500 000 markalla. Kaavamuutoshakemus onkin tämän luontoarvoilla rahastuksen uusi ilmenemismuoto.
Alueet on aikanaan otettu kaavaan selkeästi osoitettujen luontoarvojen takia, eivätkä nämä arvot alueilta ole mihinkään kadonneet. Kaavoituksen yhteydessä on aikanaan myös tutkittu kaavaratkaisun kohtuullisuus maanomistajan kannalta.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry vetoaa Lempäälän kunnanhallitukseen, että se ei suostu Lempäälän seurakunnan hakemukseen muuttaa Kortejärven ja Pikku-Kyynäröjärven SL merkinnät MT:ksi ja lisätä Tervajärven rakennusoikeutta 50%:lla.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Helena Pesonen, puheenjohtaja Harri Helin, sihteeri