7.5.1998 Ympäristöministeriölle
Uudenmaan ymnpäristönsuojelupiiri pitää kaikkia Naturaan esitettyjä kohteita tärkeinä. Niitä ei tule enää supistaa. Sitä vastoin 7.4.97 kuulemisen jälkeen tehtyjä karsintoja tulee palauttaa, mikä on mahdollista ilman ylimääräistä kuulemistakin (koska kohteet on kuultu aiemmin jo karsintoja edeltäneessä laajuudessaan).
Muistutusvastineisiin piiri toteaa:
Rantametsät ovat linnuille tärkeitä, koska harva lintu pesii avovedessä. 1980-luvun alussa tehdyssä lintuvesiohjelmassa tätä ei oltu tajuttu. Rajauksen pienentäminen nykyekologista tietoa vastaamattoman ohjelman mukaiseksi on väärin. Aluetta olisi pitänyt päin vastoin laajentaa piirin aikaisemmin esittämällä tavalla. Tulisi olla myös SPA, koska lintuarvot tärkeät.
Tulisi olla myös SPA lintuarvojen takia.
Asiantuntijatahojen esittämiä laajennuksia ei ole toteutettu, nyt jää mm. räyskäsääriä pois. Sitä vastoin muistutusvastine avoimesti tunnustaa yhteisöoikeuden vastaisia epäekologisia karsintaperusteita (paluu entiseen suojeluohjelmarajaukseen ja puolustusvoimien merialueet). Tulee laajentaa ns. IBA-rajaukseen.
Piiri vastustaa karsintoja, toteutustavan heikennyksiä sekä laajennusesitysten hylkäämistä. Aluetta olisi päin vastoin pitänyt laajentaa. Hankoniemi on maamme lounaiskärkenä ja Salpausselän jatkeena erityisen arvokas alue. Varastoalue tulee entisöidä vuokrasopimuksen päätyttyä.
Alueen laajennus olisi ollut järkevää tehdä Naturassa, koska siihen oltaisiin näin saatu mahdollisesti EU-rahaakin. Nyt se täytyy tehdä erityissuojelulajin takia kotimaisilla verovaroilla.
Yksi monista tapauksista, missä luonnonsuojelijat, Metsähallitus ja SYKE vaativat vanhan metsän suojelukeinon terävöittämistä ainoaksi metsän arvot todella turvaavaksi eli luonnonsuojelulaiksi. Ainoa tapahtunut muutos on kokonaisuuden nakertaminen. Vanhojen metsien alueita on Etelä-Suomessa niin vähän, että tavoitteena on oltava niiden laajentaminen nuorillekin naapurikuvioille. Näin turvattaisiin vanhan metsän lajien jatkumo. Voisi olla SPA:kin.
SPA-merkinnän lisääminen on paikallaan, mutta tämä on yksi lukuisista tapauksista, joiden laajennusesitysten hylkäämistä ei ole perusteltu millään tavalla.
Alueesta on turhaan supistettu mm. peltoa ja riistapelto. Niitä voi Natura-alueilla aivan hyvin olla. Alueen kunnostusta tulee kiirehtiä.
Erittäin tärkeitä lintusaaria jää rajauksen ulkopuolelle. Tulee ehdottomasti olla SPA koska lintuarvot suojeluperusteina, on IBA.
Laajennusesityksen hylkäämistä on perusteltu: "...nykyinen asemakaavamuutos turvaa meriuposkuriaisen esiintymisen ja alueen rajausta voidaan pitää sen mukaisena". Tässä ei ole selvästikään ymmärretty sitä, että paikka on maailman ainoa lajin tunnettu pysyvä elinpaikka. Mistä muusta maamme luontokohteesta voitaisiin sanoa näin - ehkä vain saimaannorpasta! Nyt asian vakavuutta ei ole ymmärretty ja alue on suojeltu vain aivan muuhun tarkoitukseen tehtyä kaavaa myöten. Lajia tulisi suojella sen mukaisesti.
- Lisäksi mm. Sundsbergin lehdon pois jättämistä ei ole perusteltu millään tavalla. Lehto mukaan ja lintuarvojen takia SPA:ksi.
Yksi koko maan törkeimpiä yhteisöoikeuden rikkomuksia ja oman EU-kantelunsa arvoinen tapaus. Vastine toteaa: "Muistutuksissa ja lausunnoissa on vastustettu rajauksen laajentamista nykyisestä Laajalahden luonnonsuojelualueesta. Perusteluina on esitetty Villa Elfvikin ympäristön rakentamistarpeita ja Kehä I ja jokeriradan kehittämistä. Rajaus muutetaan asetuksella rauhoitetun luonnonsuojelualueen mukaiseksi."
- Alue on yksi maamme 96 IBA-ehdokaspaikasta. Poistetulla alueella on yksi harvoista pääkaupunkiseudun harvoista aarniometsäkohteista, ja se on sellaisena jo ehdottoman suojelun arvoinen.
- Alueesta on poistettu samalla tavalla epäsuotuisassa suojelutasossa olevaa niittybiotoooppia. Kehä I on jo muutenkin liian lähellä lintulahtea. Kosteikkolajeile tärkeää pensaikkoista suojavyöhykettä ei saa enää supistaa, vaan sitä on päin vastoin kehitettävä tien viereen puita istuttamalla.
Karsinnoissa on mitä ilmeisimminkin menetetty harjujen havumetsäisten luontotyyppien-kriteerit täyttäviä alueita.
Aluetta olisi pitänyt laajentaa enemmän. Aluetta on supisteltu kaavojen eikä luonnon rajojen mukaisesti. IBA-kohde jolle tulee lisätä SPA-merkintä.
Valtaosa Uudenmaan mittakaavassa edustavasta harjualueesta on poistettu Natura 2000-ohjelmasta. Keräkankare on kuitenkin biologisilta, geologisesti ja maisemallisesti niin arvokas alue, että se tulee palauttaa Natura 2000-esitykseen alkuperäisen rajauksen mukaisesti.
Tuusulanjärven pohjoispään supistukset ovat jatkoa Järvenpään kaupungin pitkälle monia enemmän ja vähemmän laillisia keinoja käyttäneelle lintuvesikohteen nakerrusprojektille. Aluetta tulee kuitenkin ennallistaa eikä naurulokkikoloniaa tule enää lähestyä. Ns. kauppakeskushanke on luonnonsuojeluliiton erityisessä tarkkailussa ja aluetta vartoidaan ettei sen luontoarvoja enempää tärveltäisi (ruoppausläjityksiä ja siivoushiekan kasausta rannoilla) - Sitä vastoin piirin ja esim. Tringan perusteltuja laajennusesityksiä ei ole tälläkään kertaa otettu huomioon, ainoana perusteena että alueen "tärkeimmät luontokohteet" ovat mukana. Natura ei ole kuitenkaan vain "tärkeimpien" alueiden bongaamista vaan ekologisesti toimivien kokonaisuuksien luomista.
Kallioiden toteuttamistapaa on tiukennettu luonnonsuojelulaiksi, mikä on hyvä asia. Kolkanhaavistonnummen supistusta ei ole vastineessa perusteltu ekologisesti.
Metsähallituksen aarnialueiden suojelukeinoksi on vain löysennetty sen pyynnöstä rakennuslaiksi eikä tiukennettu luonnonsuojelulaiksi kuten piiri oli esittänyt. Metsiensuojelua tämä päätös ei edistä.
Lähes puolet eli pohjoisosan jokivarsi, missä on mm. harvinaistuvaa tulvametsää, on karsittu turhaan pois. Poistoalueen linnustoon kuuluvat mm. nuolihaukka, kurki, luhtahuitti, ruisrääkkä, kirjokerttu ja pyrstötiainen. Lisäksi alue on tärkeä lepakoille.
Monet tahot ovat esittäneet aluetta laajennettavaksi Koetilan pelloille, mutta esityksen hylkäämisen perustelu on väärä: Viljelyn jatkuminen linnuille arvokkailla pelloilla ja niityillä voitaisiin nimenomaan varmistaa laajentamalla Natura-aluetta niille. Tällaisille alueille saataisiin hyvin esim. maatalouden ympäristötukea, ja suojelukeinona edes rakennuslaki estäisi rakennussuunnitelmat tulevaisuudenkin kaavoissa. Tarvetta tälle laajennukselle korostaa Vanhankaupunginlahden länsipuolen eli Arabianrannan tuhoutuminen.
- Vastaavasti linnustollisesti arvokkaat ranta- ja lähimetsät (paljon tikkoja, pikkusieppo) tulee saada mukaan.
Päätös pitäytyä vanhoissa kaavoissa on yhteisöoikeuden vastainen. Naturan yksi perusperiaate on luoda yhtenäsiä suojelualueita. Uutelanniemi (mm. luonnonsuojelualue) olisi ollut luontevaa yhdistää alueeseen. Sama koskee alueen lintuluotoja, joilla pesivät mm. Helsingin ensimmäiset räyskät. Tien poisto alueelta rikkoo coherency-periaatetta, ja autoilun kulutus alueella täytyy saada kuriin. Piiri vastustaa alueen pienentämistä ja laajennusesitysten hylkäämistä yhteisöoikeuden vastaisena.
Jälleen kerran on suojelutahojen ja esim. kunnan esittämien lisäysten sijasta peräydytty vanhojen ohjelmien rajauksiin ja alueen yhtenäisyyttä rikottu (mm. Tremanskärrin suon ja Vestran vanhan metsän yhdistävän kaistan poisto). Muistutamme, ettei lehtojensuojeluohjelmaa tehty aikanaan suotuisan suojelun tason näkökulmasta. Se, että suojelulehtoja on muuallakin ei ole pätevä argumentti jättää suojelukokonaisuutta rakentavia luontodirektiivin luontotyyppejä edustavia alueita pois.
Piiri vastustaa turhaa ja alueen yhtenäisyyttä rikkovaa supistusta. Lisäksi piiri muistuttaa, että ns. piirirajaukseen olisi mahtuneet mm. Österängetin maailmanlaajuisesti uhanalaiselle ruisrääkälle tärkeät pellot. Nyt rajat on tehty vanhojen suojeluohjelmien mukaan, mikä rikkoo Naturan coherency -periaatetta.
On hyvä, että tämä erittäin arvokas metsäalue tuli luonnonsuojelulailla suojeltavaksi. Kuitenkaan irrallaan olevia alueita ei yhdistetty esittämällämme tavalla eikä aluetta muutenkaan laajennettu. Korostamme, että mitä laajempi ja yhtenäisempi alue on, sitä parempi. Kaasuputken vetämisen salliminen alueen läpi oli ympäristöhallinnolta käsittämätön uinahdus. Tulee olla myös SPA.
Esittämämme kolmen erillisen alueen yhdistäminen olisi ollut luontodirektiivissä esitettyjen Naturan tavoitteiden mukaista. Jokaisen neliömetrin ei tarvitse olla parasta A-luokkaa, koska Natura on myös ennallistamisinstrumentti.
Esittämämme jo suojelutarkoituksiin varatun Bastmossenin suon liittäminen alueeseen olisi laajentanut ja monipuolistanut Natura-aluetta.
Esittämämme laajennus koko Kanteleen ja Ruhan tulva-alueen suojelemiseksi torjuttiin pitäytymällä lintuvesiohjelman vanhentuneeseen rajaukseen. Toteutuskeinon puuttuminen on tekosyy: samat keinot olisi voitu kirjata kuin lintuvesialueellakin (esim. vesilaki, maatalouden ympäristötuki ja sopimukset). Muualla Suomessa peltoja on voitu Naturaan ottaa, miksi ei Uudellamaalla?
Laajennusesityksemme on - ties monennenko kerran - torjuttu formulalla: "laajennusalueelta ei ole tiedossa sellaisia luonto- tai lintudirektiivin tavoitteiden kannalta tärkeitä kohteita, että Natura-alueen laajentaminen olisi perusteltua." Laajentaminen on kuitenkin ainoa keino taata alueen luontoarvojen ja lajiston säilyminen. Alue on Itä-Uudenmaan ainoa tiedossa oleva alue, josta voitaisiin luoda eteläisen taigan lajistoa säilyttävä alue.
Teutjärven rantapellot ja niityt on jätetty pois, vaikka alue on tärkeä mm. maailmanlaajuisesti uhanalaiselle ruisrääkälle.
Lisäksi piiri huomauttaa, että monet muut sen hyvät lisäysesitykset (IBA Artjärven kosteikot, Kummelberget, Totalfladan-Persöfladan ja Ramsar-kohde Tvärminneträsket-Sandöträsket) olisi myös pitänyt Naturaan liittää. Niistä voidaan valita kohteita Naturaa täydennettäessä ja kotimaisessa suojelusuunnittelussa.
Helsingissä, 7. toukokuuta 1998
Satu Hentula-Nieminen, toiminnanjohtaja