5.6.1998
Tampereen kaupunki julkaisi maailman ympäristöpäivänä 5.6. klo 13.00 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina ympäristötilinpäätöksen. Tavoitteena on tehdä Tampereesta ympäristönsuojelun kärkikaupunki.
Kokouksessaan 27.5. kaupunginvaltuusto käsitellessään yleiskaavaa päätti kuitenkin, että Lahdesjärven liito-oravametsä, Tahmelan ryytimaa, Hervantajärven-Makkaranjärven alue, pientä poikkeusta lukuunootamatta ja Tohlopinjärven niitty rakennetaan. Samoin on käymässä Vuoreksen alueen kanssa. Päätös on vastoin valtuuston itsensä aiemmin hyväksyvää ympäristöpoliittista ohjelmaa.
"Eko-Tampere ei rakentaisi Lahdesjärven rantaa. Mikäli Tampere pitää kiinni aiemmista ympäristösitoumuksistaan tai pyrkii johtavaksi ympäristökaupungiksi, se ei rakenna Lahdesjärven aarniometsää. Jos meidät hallilalaiset kelpuutetaan mukaan todelliseen kaavasuunnitteluun, olemme valmiit etsimän vaihtoehtoja. Emme vastusta rakentamista vaan tuhoamista."
Hannu Oittinen, Hallila-seuran puheenjohtaja
"Ympäristöministeriön Rion sopimusta valvovan henkilön olisi aiheellista tutustua Tampereen kaupungin sopimuksen vastaiseen vanhojen metsien tuhoamiseen kaupungin alueella."
Eila Sihvonen, Tampereen Hervatalaiset ry
"Silta erämaisen Särkijärven yli ja virkistysalueiden pirstominen Vuoreksen nukkumalähiön alle eivät sovi ympäristönsuojelun mallikaupungille."
Pekka Lintula, puheenjohtaja, Särkijärven yhdistys
"Tampere sanoo haluavansa kuulla kaupunkilaisia, lue: halutaan kuulla hyväksyvää muminaa. Kurpitsaliike on aito kansanliike kulttuuri- ja luonnonarvojen puolesta, mutta se on leimattu räksytykseksi."
Lemmikki Louhimies, puheenjohtaja, Kurpitsaliike
"Asukkaiden kuuleminen ja mielipiteiden huomioiminen on yksi keskeisimpiä lähtökohtia ympäristösuunnittelussa. Voiko Tampere kehua itseään ympäristösuojelun kärkikaupunkina, kun asukkaiden osallistumista ympäristösuunnitteluun väheksytään ja heidän ympäristöä suojelevat mielipiteensä järjestelmällisesti torjutaan."
Merja Palasrinne, Tampereen Vihreät, vpj.
"Aidon ekocityn helmi, Ranta-Hervannan pohjoisranta ja Makkarajärven vesipankki kosteikkouomineen on ekologisin rajoin muotoutuva luonnonvaraisen vedenjakajametsän, keidassuon ja vesistön ylimmän järven ekosysteemi. Se saa elinvoimansa vain sateesta sekä auringosta ja sen rauhoittamiseen tarvitaan Hervannan luonnonsuojelualue."
Esko Vuoristo, Hervanta-Seuran jäsen
"Särkijärvestä tulee särkijärvi, jos silta toteutuu."
Juhani Korkeila, Messukylän kalastuskunnan esimies
"Ekokaupunki ottaa kaikessa toiminnassaan ympäristön huomioon. Asukkaat pitää myös huomioida, koska kaupunki on ihmisiä varten. Kaavoituksen pitää tapahtua ympäristön ja asukkaiden, ei virkamiesten ehdoilla."
Tuulia Syvänen, Hämeen luontopiiri, Luonto-Liitto
"Ilmastonmuutoksesta: Joukkoliikenne on Tampereella järjestetty varsin hyvin. Lisäksi todellisessa ympäristökaupungissa pyörätiet tulisi ulottaa sujuvasti keskustaan, jotta kevytliikenne olisi elinkelpoinen vaihtoehto.
Alkuperäisen luonnonsuojelusta: Myös Tampereen kaupungissa on tiivistämisrakentamisen vastapainoksi on jätettävä riittävän laajat, elinkelpoiset lähiluontoalueet."
Sofia Vilhunen, Tampereen ympristönsuojeluyhdistys
"Tampereesta ei saa ympäristönsuojelun kärkikaupunkia pelkästään sillä, että kaupungin eri virastot siirtyvät pahvimukeista posliinikuppeihin ja ympäristöpäällikikkö pyöräilee työmatkansa. Valtuuston tulee kaavapäätöksiä tehdessään tietää päätöstensä ympäristövaikutukset ja toimia sen mukaan. Lahdesjärven wanhan liito-oravametsän kaavoittaminen asunnoille ja Tahmelan iki-ihanan ryytimaan jättäminen talojen alle eivät ole kestävää kehitystä vaan asukasosallistamisen irvikuva."
Harri Helin, aluepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto
SANOISTA TEKOIHIN TAMPERE !