Lausunto Siikajoen rantayleiskaavaluonnoksesta

1. Yleistä

Siikajoen rantayleiskaavaluonnoksen laatijoiden tavoitteena on muun muassa ympäristö-arvojen säilyminen lisärakentamisesta huolimatta. Luonnostaan rakentamiskelpoisten ominaisuuksien korostaminen rakennusoikeuden sijoittelun periaatteena on sellaista tervetullutta kehitystä, jolla edesautetaan ympäristöarvojen ja maiseman säilymistä sekä taloudellisuutta. Matala maankohoamisrannikko, luonnoltaan arvokas ja maailman-laajuisesti ainutlaatuinen olisi voinut innostaa suunnitelman laatijoita enemmänkin uusien ratkaisujen etsintään. Apua olisi voinut löytyä vaikkapa ns. CROSS-PLAN -hankkeesta, johon Suomesta Siikajoki osallistuu Sotkamon Vuokatin ohella. Rannan sulkeva rantarakentaminen on siksi suomalainen ilmiö, että muilta yhteistyöhankkeen osapuolilta voisi saada uusia ajatuksia rantayleiskaavaan.

Suunnittelualueella on huomattava määrä luonnonsuojelualueita ja tulevaisuudessakin edelleen niiden ulkopuolellakin vapaata rantaa sekä virkistysalueina että eritoten suunni-telmassa maisemanhoitoalueiksi (EM-1) nimettyinä rantaniittyinä. Viimeksi mainitun luontotyypin säilyminen on kuitenkin lähinnä rakentamiskelvottomuuden seurausta eikä mitoituksen tai rakennusten sijoittelun uudelleenarviointia. Vesijättömaan luonto- ja hoidettuna maisema-arvot ovat huomattavat, mutta jokaihmisen virkistysalueena vähemmän merkityksellinen.

2. Rakentamisen sijoittaminen ja mitoitus

Sallitun rakentamisen alarajaksi on määritetty + 1.5 metriä merivedenpinnan yläpuolella kulkeva korkeuskäyrä. Luonnosraportista ei löydy tietoa alueelle tyypillisestä merivedenpinnan korkeuden vaihtelusta eikä poikkeuksellisista korkeusvaihteluista ja niiden todennäköisyydestä. Sivulla 14 mainitaan, että tulvauhanalaisille alueille on osoitettu rakennusoikeutta. Rantayleiskaavalla tulisi kuitenkin tulvauhanalaiset paikat määrätä yksiselitteisesti rakentamiskieltoon. Se olisi kaavoituksen tavoitteiden mukaista. Rantayleiskaavasta, niin kartasta kuin selitysosastakin saisi myös käydä ilmi, missä jos joissain rannan osissa on maastoselvitysten ja tilastojen perusteella todettu, että 1.50 korkeuskäyrä on liian alhainen rakentamisrajaksi.

Raportista ja kartoista on vaikea tulkita luvattomien rakennusten vaikutusta ranta-yleiskaavaluonnokseen. Niiden poisjättäminen värillisistä osa-aluekartoista vähentää karttojen informatiivisuutta ja antaa todellista paremman kuvan rannan sulkeutu-neisuudesta. Luvattomien mökkien määrä sunnittelualueella on kuitenkin erittäin merkittävä. Paikoin esiintyy jopa luvattomien mökkien keskittymiä. Perusperiaatteena tulisi olla, että rakennusoikeutta määritettäessä olemassa oleva rakennuskanta, niin luvallinen kuin luvatonkin otetaan huomioon. Kunkin luvattoman mökin kohtalosta olisi aiheellista tehdä selkeä päätös, joka vaikuttaisi omalta osaltaan myös uuteen rakennusoikeuteen.

Siikajoen rantayleiskaavoituksen hyvänä lähtökohtana on sijoittaa uusi rakennusoikeus siten, että se tukee olemassaolevan kylämiljöön ja sen palveluiden säilymistä. Samalla on kuitenkin ''rakentamisen sijoittelussa pyritty jonkinmoiseen hajautukseen, jottei tarpeettoman suuria tiivistymiä syntyisi.'' Tämä ristiriitainen lähtökohta on tarkasteltavana olevassa kaavaluonnoksessa ratkaistu siten, että loma-asutus on ryhmitetty tiiviiksi kalastajakylämäiseksi alueeksi vain luonnoltaan tai maastoltaan erityisen herkillä alueilla, tulvauhanalaisilla alueilla ja luonnonsuojelulain mukaisilla kohteilla. Järkiperäisempi ratkaisu olisi säästää kyseiset alueet rakentamiselta kokonaan tai esimerkiksi Mateenpyrstössä lisärakentamiselta. Täten edistettäisiin käytännössäkin yleiskaa-voituksella ''luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnon-varaiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä''.

Tauvoon, Haikaranhiedan itä- ja eteläpuolelle on osoitettu loma- ja matkailualue, jonne mahdollisesti sijoittuvat vuoden 2002 loma-asuntomessut. Loma-asuntomessujen toteutuminen ratkeaa raportin mukaan kuluvan kesän aikana. Loma-asuntokeskittymään sisältyvä rakennusoikeus on otettava huomioon rantayleiskaavassa vähentämällä rantarakennusoikeutta vastaavasti. Kaiken kaikkiaan hanke ei sovellu hyvin kyseiselle alueelle. Keskittymä sijoittuu luonnoltaan herkälle alueelle.

Siikajokisuun Alasaareen merkitty loma-asuntorypäs on monin tavoin ongelmallinen. Rakennusoikeutta on sijoitettu aiemmin rakentamattomalle paikalle luonnonsuojelu-alueen rajalle. Saareen ei ole kiinteää kulkuyhteyttä. Uuden asutuksen arvioidaan myös kuormittavan vesistöä. Rantayleiskaavalla ohjataan aktiivisesti tulevaa maankäyttöä. On oletettavaa esimerkiksi, että suiston saareen loma-asuntonsa sijoittavat ennemmin tai myöhemmin alkavat vaatia kiinteää kulkuyhteyttä. Senkin ympäristövaikutuksia on selvitettävä silloin, kun rakennusoikeutta saareen mietitään. Maata valitaan muokat-tavaksi aktiivisesti. Yhtä päättäväisesti on valittava yhtenäisiä, toimivia rakentamattomina säilyviä kokonaisuuksia rakennetun alan vastapainoksi. Luonnonsuojelualueet eivät yksin riitä säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Alasaaren säilyttäminen rakentamat-tomana tukee alueen luonnon- ja ympäristönsuojelua ja virkistyskäyttöä.

Yksittäisiä yksinäisiä rakennuspaikkoja on myös jaettu sinne tänne pitkin rannikkoa. Jokaiseen rakennuspaikkaan liittyy yleensä aina kulkuväylä niin maalla kuin merelläkin. Tiiviimmin, usean rakennuspaikan ryhmiin sijoitettavat loma-asuntopaikat säästävät paremmin sitä ympäristöä ja luontoa, jolla lomapaikkoja kaupataan ja jonka perusteella niitä ostetaan.

3. Maisemanhoitoalueet

Maisemanhoitoalue eli EM-1 -merkintä on myönteinen käsite rantayleiskaavassa ja saattaa edesauttaa suunnitelmallista toimintaa merenrantaniittyjen maisemallisen avaruu-den ja kasvillisuuden mataluuden palautumiseksi ja säilymiseksi.

Luonnonarvoiltaan merkittävät suojelualueiden ulkopuoliset alueet on tunnettava. Säärenperä - Karinkannanmatala on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Pesimälajisto on monipuolinen ja alue on tärkeä vesilintujen muutonaikainen kerääntymisalue. Huomattava osa vesilintujen kerääntymisalueista on nykyisen suojelualuerajauksen eteläpuolella Savilahdessa. Luonnonarvojen tulee vaikuttaa myös suojelualueen ulkopuolisen alueen käytön suunnitteluun siten, että ilman suojelualueen statustakin luontoarvot säilyvät. Tässä tapauksessa esimerkiksi lähivenevalkamien paikkoja mietittäessä tai rantaniittyjen hoitosuunnitelmia laadittaessa luontoinventointituloksia ja asiantuntijoiden neuvoja on aihetta pitää ohjenuoranaan.

4. Tuulivoima-alueet

Tuulivoimaloita varten on tarpeen varata tilaa useammalta alueelta kuin kaavaluonnoksessa on tehty. Kaikki Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämän teknistaloudellisen selvityksen mukaan hyviksi havaitut sijoituspaikat eivät ehkä sovellu lopulta tuulivoimaloiden rakennuspaikoiksi ja siksi on hyvä olla riittävästi vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, jotta tuulivoiman hyödyntäminen on tavoitteiden mukaisesti mahdollista. Esimerkiksi Tauvon edustalla olevalla Yrjänänlahdella voi olla edellytyksiä tuulivoiman hyödyntä-miseen. Sen sijaan Tauvon Kullinkari voi osoittautua sopimattomaksi tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi muista kuin teknistaloudellisista syistä. Ylipäänsä kaikki kalasatamat tulisi varata myös tuulivoimala-alueiksi (esimerkiksi Tauvon kalasatama).

5. Lähivenevalkamat

Suunnittelualueelle on merkitty runsaasti ohjeellisia lähivenevalkamia. Suunnittelualue on suurelta osin laakean maankohoamisrannikon vesijättömaata, joka käytännössä soveltuu huonosti sellaisenaan lomarakentamiseen ja omarantaiseen veneilykulttuuriin. Maisemavaurioiden ja luonnonarvojen köyhtymisen ehkäisemiseksi venevalkamien sijoittumisen ohjaus on paikallaan.

Kaavaluonnoksessa lähivenevalkamia on edelleen liian paljon. Kun niihin kanavan lisäksi liittyy yleensä tie ja paikoitusalue sekä mahdollisesti joitakin rakennelmia ja ruoppausmassoja, ainakaan aiemmin rakentamattomille rannoille niitä ei tule perustaa. Veneen säilyttäminen tulisi keskittää kalasatamiin ja pienvenesatamiin. Oman palstansa edustalla venettä säilyttävä voi pitää sen ankkurissa ja kulkea maihin jollalla tai kumiveneellä. Kanavien kaivuu on kyseisellä rannikolla toistuvaa ja kallista. Yhä uusien ruoppausmassojen kasat eivät myöskään paranna rantaniittyjen eheyttä. Virkistyksen ja maisemanhoidon ohella samaiset alueet ovat myös merkittäviä luonnonsuojelualueiden ulkopuolisia linnuston pesimäalueita. Sopimaton paikka lähivenevalkamalle on Säärenperän luonnonsuojelualueen ja virkistysalueen rajaseutu.

6. Lintutornit

Lintutornit kannattaa sijoittaa linnustoltaan edullisilla paikoilla sinne, mihin on valmiiksi olemassa kulkureitti tai sinne, mihin suunnitellaan jotain muutakin kulkureitin vaativaa käyttöä. Säärenperän virkistysalueen lintutornin parempi sijoituspaikka on esimerkiksi mahdollisessa lähivenevalkamassa. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitel-massa määritettäneen myös sovelias lintutornin paikka.

7. Ulkoilureitti

Rantayleiskaavaluonnokseen on merkitty ulkoilureitti kulkemaan pitkin rantaa. Todellisuudessa reitti kulkee rantalutaikossa. Reitti on kuitenkin siksi pitkä, ettei sitä voi suurelta osin toteuttaa pitkospuupolkuna. Sellainen on niin kallis ratkaisu, että reitti varmasti jää ainaisesti pelkäksi merkinnäksi kartalle. Tekstissä todetaan, että ulkoilureitin toteutusta ei ole mietitty, vaikka paljon sen anniksi kulkijoille luvataankin. Reitti uskottavana osana alueen virkistys- ja matkailukäyttöä tarvitsee tilansa, joka ei voi pelkästään olla vesijättömaata.

8. Kaavaselostus

Raportti on tarpeellinen karttojen merkintöjä selittävä ja syventävä yleiskaavan osa. Tekstiosan luettavuus ja informatiivisuus parantaa omalta osaltaan kansalaisten intoa osallistua alueensa maankäytöstä päättämiseen ja aikanaan sen toteutukseen. Tekstin vähyys ei ole kannatettava periaate, jos sen mukana häipyy merkittävä osa tiedostakin. Mielenkiintoisempaa on myös saada tietää ratkaisun sisältö kuin se, että aiheesta keskusteltiin.

Mauri Huhtala, puheenjohtaja

Merja Ylönen, sihteeri

HAKEMISTO