18.12.1998
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n lausunto arviointiohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle
Oulun kaupungissa on tätä nykyä tarkasteltavana olevan hankkeen kaltaista myymäläalaa noin 50 000 kerrosalaneliötä ja eri vaiheisen suunnittelun asteella on peräti 70 000 kerrosalaneliötä uutta kaupan alaa. Lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi on hankekohtainen ja siitä vastaavan vastuulla oleva prosessi. Saman-kaltaisten ja lähes samanaikaisesti ajankohtaistuvien hankkeiden pilkkoutuminen on turhauttavaa. Kaikkien osapuolten kannalta olisi järkevää ja hyödyllistä voida soveltaa yvamenettelyä kaupan ''rakennemuutoksen'' ympäristövaikutusten selvittämiseen. Tarkasteltavana oleva yvamenettely hyvin tehtynä voi kuitenkin antaa tietoa, joka on laajemminkin käytettävissä kaupan rakenteiden muutosta arvioitaessa Oulussa ja muissa Suomen kunnissa.
Arviointiohjelman mukaan yvaprosessin aikana vertaillaan kahta vaihtoehtoa, joista toinen on hankkeen jättäminen toteuttamatta ja toinen hankkeesta vastaavan suunnitelman mukainen toteuttaminen.
Ohjelmassa ns. 0-vaihtoehto on kuvattu niukasti. Jää epäselväksi, mihin kehitysvaihtoehtoon Äimäraution automarketin perustamista verrataan. Hankkeen toteuttamatta jättäminenhän ei tarkoita nykytilaan jähmettymistä, ei edes Kesko Oyj:lle.
Jos 0-vaihtoehtona on kaupan palveluiden säilyminen nykyisellään, lisävaihtoehtona on paikallaan selvittää mallia, jossa kaupungin eteläosan kaupankäynti ei rakennu suuryksikön varaan. 'Lähikauppa'-vaihtoehdossa päivittäistavarakaupan palveluiden saatavuutta kehitettäisiin sillä periaatteella, että kauppa sijaitsee asutuksen keskellä, kaupassa asioiville pääosin kävelymatkan päässä. Erikoiskaupan palvelut haettaisiin ydinkeskustasta ja osin myös osakeskustoista, joiden kehittymiseen palveluiden sijoittaminen vaikuttaa.
Selvitettävien vaihtoehtojen monipuolistamista korostaa kohdassa 8 'Haittojen lieven-täminen ja korvaavat toimenpiteet' esitetty oletus, että K-hypermarket muuttaisi erityisesti keskustan asukkaiden oloja ja keskustan muita toimintoja. Oletetaanko asiakasvirtojen suuntautuvan jatkossa osittain Raksilasta Äimärautiolle, jolloin kysees-sä on automarkettien keskinäinen uusjako, vai myös varsinaisesta ydinkeskustasta kaupungin laitaosiin.
Oulusta etelään, vanhan 4-tien molemmin puolin on rakennettu ja parhaillaan rakenne-taan uutta asutusta. Voisi myös olettaa, että K-hypermarketin asiakkaat tulevatkin näiltä uusilta asuntoalueilta Kaakkuria myöten ja erikoistavarakaupan sijaan ensi-sijainen tarve on hankkia päivittäistavaroita. Tällöin kaupan sijoittumisen liikenne- ja sosiaalisten vaikutusten vertailu Äimäraution ja lähempänä asutusta sijaitsevan sijoituspaikan välillä olisi oleellista. Oulun kaupunki kasvaa väkimäärältään ja laaje-nee rakenteeltaan. Ydinkeskustan ohella voi muotoutua osakeskuksia, esimerkiksi eteläpuolelle kaupunkia, joissa päivittäistavarakaupan ohella voi olla tarjolla myös erikoispalveluja lähiseudun asukkaille.
Kaupan suuryksikkö:
- vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytymiseen
- vaikuttaa liikkumismuotojen valintaan, liikennevirtoihin ja liikenneratkaisuihin
- vaikuttaa kaupan rakenteeseen ja sen tarjoamiin työpaikkoihin (yksi uusi paikka uudessa suuryksikössä vähentää kaksi työpaikkaa muualla kaupan piirissä ja yksi uusi automarket, jonka erikoistavaramyynti on 70-100 mmk, poistaa markkinoilta 30-40 pinta-alaltaan 100 neliön erikoistavarakauppaa!)
- vaikuttaa aine(tavara)virtoihin ja energian kulutukseen
- vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen
- voi tuoda mukanaan suuria sosiaalisia vaikutuksia kaupan palveluiden keskittyessä ja siirtyessä kauemmaksi asuinalueiden tuntumasta
Useimpia näistä kaupan rakenteen ja sijoittumisen keskeisiä vaikutuksia ohjelman mukaan aiotaan selvittää. Sisätilan ympäristövaikutusten selvittämistä ei ohjelman mukaan kuitenkaan aiota tehdä. Kaupan sisätilan ympäristövaikutukset ovat kuitenkin sekä asiakkaille että työntekijöille jokapäiväisiä ympäristötekijöitä. Ympäristövaiku-tusten arviointiselostuksessa tulisi tarkastella joko olemassa oleviin tutkimuksiin viitaten tai niiden puuttuessa omana selvityksenään, millainen sisäympäristö niin asiakkaan kuin työntekijänkin kannalta on suurmyymälähalli ja toisaalta pienet erilliset myymälät. Esimerkiksi melutasossa voi olla merkittäviä viihtyvyyteen ja ter-veellisyyteen vaikuttavia eroja. Ylipäänsä ostoskäyttäytymiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin henkilöauton omistajuus.
Hanketta pitäisi tarkastella myös kestävän kehityksen kannalta. Kestävä kehitys -lausahdus on kulunut kovin monimerkityksiseksi fraasiksi, jota tarjoillaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Luonnonsuojelupiiri pitää tärkeänä hyvin konkreettista kestävyyden arviota: miten paljon enemmän kuluu tai säästyy eri vaihtoehdoissa esimerkiksi energiaa ja mikä vaikutus hankkeella on erilaisen materian tuotantoon, kuljetukseen ja kulutukseen. On myös syytä muistaa, että Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan mukaan kaupungin maankäytön tavoitteina on muun muassa sijoittaa liikennettä aiheuttavia toimintoja suunnitelmallisesti kaupunkirakenteeseen ja kiinnittää erityistä huomiota päivittäistavarakaupan sijoittamiseen. Tarkastelu on aiheellinen siksikin, kun kaupan rakennemuutoksen puristuksessa kaupungin tavanomainen keino ohjata kehitystä eli kaavoitus ei tunnu toimivan tarkoitetulla tavalla.
Aiheen monipuolisen käsittelyn varmistamiseksi ehdotamme lausuntopyynnön lähettämistä arviointiselostuksesta ja vastaisuudessa muista kaltaisistaan hankkeista myös asukasyhdistyksille tai niiden yhteyselimelle, Lähidemokratia-toimikunnalle.
Merja Ylönen, aluepäällikkö