28.5.1998 LAUSUNTO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry sekä lukuisa joukko hailuotolaisia maanomistajia vaati 29.5.1995 päivätyssä aloitteessaan ennen Hailuotoa koskevien maankäytöllisten ratkaisujen tekemistä (= uusjaosta päättämistä) ympäristövaikutusten arviointilain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristöviranomaisten myönteinen päätös Hailuodon uusjakohankkeeseen liittyvän lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin toteuttamisesta vastasi hankkeen moninaisia ulottuvuuksia. Hailuodon monimuotoisen luonnon ja kulttuuriympäristön, mahdollisen uusjaon muun muassa lukuisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten ja toisaalta maanjakomenettelyyn liittyvän demokratiavajeen sekä monien yleisestä linjasta poikkeavien maankäyttöratkaisujen takia kyseiseltä ympäristövaikutusten arviointi-prosessilta on oikeutettua odottaa erityistä yvalain hengen noudattamista ja prosessin laadukkuutta.
Arviointiohjelmassa sivulla 4 on selostettu ohjelman laatijan käsitys ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksesta. Ohjelmaluonnoksen mukaan arviointi tehdään, jotta uusjaon hyödylliset ja haitalliset vaikutukset voitaisiin saada selville ennen uusjaon toteuttamista. Luonnoksessa toistetaan samaa uusjaon vääjäämättömyyttä yhä uudelleen otsikosta lähtien. Ohjelmaluonnoksen kieliasua on syytä muuttaa siten, että otetaan huomioon yvalain henki ja kirjain yvan tarkoituksesta päätöksen tekoa edeltävänä ja sen sisältöön vaikuttavana prosessina ja ohjelman mukaisten selvitettävien vaihtoehtojen tasavertaisuus. Hailuodon uusjaon ympäristövaikutusten arvioinnin sijasta tässä vaiheessa on syytä arvioida vasta Hailuodon uusjakohankkeen ympäristövaikutuksia. Uusjaon toteuttamatta jättäminen on edelleen oltava mahdollinen toteutuva vaihtoehto siitä huolimatta, että Korkein oikeus 7.7.1997 päätti olla antamatta valitusoikeutta Hailuodon uusjakohanketta vastustaneille maanomistajille 18.1.1996 tehdystä maaoikeuden Hailuodon uusjaon laajuus ja edellytyspäätöksestä.
Maanmittauslaitos on omavaltaisesti tulkinnut päätökset mahdollisuudeksi jatkaa välittömästi uusjakotoimitusta lainmukaista ympäristövaikutusten arviointia koskevasta myönteisestä päätöksestä huolimatta. Luonnonsuojelupiiri sekä useat saaren maanomistajat ovat valitellen seuranneet viraston toimia uusjaon edistämiseksi ennen lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin loppuun käymistä ja jopa ennen yhtäkään ympäristövaikutusten arviointiprosessin toimenpidettä. Kiinteistönmuodostamis-lain (12.4.1995/554) 9. luvun ensimmäisen momentin mukaan ''uusjaon suorittamista ja uusjakoaluetta koskevaa lainmukaista päätöstä saadaan muuttaa olosuhteiden merkittävän muuttumisen tai muun olennaisen syyn vuoksi.'' Uusjaon toteuttamatta jättäminen on myös YVA-prosessin mukainen vaihtoehto niin maanmittauslaitoksen (16.1.1998) kuin ympäristöviranomaisen (26.4.1998) ilmoituksen mukaan.
Ohjelmaluonnoksessa esitetyt vaihtoehdot ovat raakilemaisia ja yksipuolisia eivätkä vastaa yvaprosessin painokkuutta maanmittauslaitoksen ensimmäisenä laajana hankkeen vaikutusten arviointina, joka koostuu ympäristövaikutusten, sosiaalisten vaikutusten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Selvitettävien vaihtoehtojen määrän ja laadun kehittäminen on välttämätöntä. Todellisten ja mielekkäiden vertailtavien vaihtoehtojen rakentamiseksi luonnonsuojelupiiri ehdottaa pohjustukseksi seuraavanlaisia vaihtoehtoja:
1. 0-vaihtoehto eli nykytilan jatkaminen
2. 0+ - vaihtoehto eli pääosin nykytilan jatkaminen, mutta vapaaehtoisten tilusjärjestelyjen mahdollisuus
3. Uusjaon suorittaminen:
-- 3A) uusjako peltoalueilla ja rannoilla; rakennettu ympäristö, talouskeskukset lähialueineen ja metsät uusjaon ulkopuolella
-- 3B) kattava uusjako
Ns. 0-vaihtoehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen on lainmukainen vaihtoehto ja sellaisena myös vakavasti otettava ja tasavertainen YVA-prosessin vaihtoehto. Sen asianmukainen selvittäminen auttaa myös vaihtoehtojen vertailua. Maanmittauslaitoksen uusjakoa kiirehtivät toimenpiteet myös painottavat tarvetta 0-vaihtoehdon asiallisesta käsittelystä, jotta yvaprosessin uskottavuus ei enempää vaarannu.
0+ -vaihtoehdolla on perusteltu paikkansa vaihtoehtojen joukossa, sillä se poikkeaa selkeästi niin 0-vaihtoehdosta kuin uusjakovaihtoehdoistakin ja tuo siten oleellista lisätietoa erilaisten maankäytöllisten ratkaisujen vaikutusten vertailuun.
Luonnoksessa selvitettäväksi esitetyt uusjakovaihtoehdot eivät riittävästi eroa toisistaan. Arviointiohjelmaluonnos toteuttaa kovin kalpeasti yvan tarkoitusta selvittää todellisia ja mielekkäitä vaihtoehtoja. Luonnonsuojelupiirin esityksessä uusjaon suorittaminen on oma vaihtoehtonsa, joka voi sisältää erilaisia variaatioita tarpeen mukaan. Erityisen keskeistä on selvittää sellainen uusjakovaihtoehto, joka koskisi vain peltoalueita ja niistäkin sellaisia, joilla on vain viljelyarvo. Kattava uusjakovaihtoehto sisältää maanmittauslaitoksen näkemyksen uusjaosta ja vastaa luonnoksessa esitettyjä uusjakovaihtoehtoja.
Taulukkoteksteissä 4.3.1. ja 4.3.2. kerrotaan, mitä paras maankäyttöratkaisu edellyttää. Kuitenkin erilaisten maankäytöllisten vaihtoehtojen vaikutuksia aletaan vasta selvittää. Yvan tarkoituksen toteutumiseksi arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen on johtopäätösten aika ja mahdollisuus prosessin tulosten perusteella valita paras maankäyttöratkaisu. Otsikkotekstit on syytä muuttaa.
Uusjakoon näyttää elimellisesti liittyvän tehomaatalous ja tehometsätalous, joita ei enää muutoin yhteiskunnassa harjoiteta eivätkä myöskään maataloutta koskevat tukijärjes-telmät enää yksipuolisesti tähtää vain maankäytön tehostamiseen. Tehomaatalous ja tehometsätalous eivät todennäköisesti ole edes Hailuodon tavoittelemaa tulevaisuutta ja kunnan elinkeinotoimintaa parhaiten tukevaa edes lähitulevaisuudessa puhumattakaan pitemmän aikavälin tarkasteluista. Uusjaon, saaren yhteisön sekä muun yhteiskunnan tavoitteiden ristiriitaisuuksien selvittäminen on kyseisen yvaprosessin keskeistä, kaikkiin arvioinnin osatekijöihin liittyvää problematiikkaa, johon on haettava vastauksia muutoin-kin kuin vain haastattelemalla saaren asukkaita.
3.1. Kulttuuriset vaikutukset
Ympäristöministeriön, opetusministeriön, Suomen kotiseutuliiton ja Suomen kuntaliiton esite 'Kulttuuriympäristö kunniaan' kehottaa jokaista meistä tekemään kulttuurilöytöjä ja ajamaan niiden pelastamista, säilymistä ja hoitamista. Historia on tunnettava, jotta eri kerrostumat ja erityispiirteet tunnistetaan.
Hailuodon nykyisin voimassaoleva maanjako on historiallinen ja Nyky-Suomessa lajissaan harvinainen muistomerkki. Eri maankäyttöratkaisujen vaikutus sen säilymiseen on arvioitava. Nykyinen kansallismaisemaksi noteerattu maanjaon ja maankäytön yhteisvaikutukseen perustuva kulttuurimaisema on käytännöllinen osa historiallista muisto-merkkiä, mutta sen lisäksi se on itsessään sellainen tekijä, jonka säilymisen ja toisaalta menetyksen merkitys on arvioitava kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pihapiirien säilymis- ja menetysmahdollisuuksien lailla.
3.2. Sosiaaliset vaikutukset
Hailuotolaisten käsitykset uusjaon sosiaalisista vaikutuksista on paikallaan selvittää. Siinä yhteydessä on erityisesti huolehdittava siitä, että kaikki yhteiskuntaryhmät tulevat huomioon otetuiksi. Hailuotolaisten lisäksi voi olla olla muitakin haastattelun ansaitsevia tahoja.
Maanomistajat käyttävät maaomaisuuttaan eri tavoin ja tavoittelevat eri asioita. Joillekin on tärkeää historiallisen jatkuvuuden ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, joillekin toisille maaomaisuuden muuttaminen rahaksi mahdollisimman tehokkaasti. On syytä selvittää, miten eri maankäytön vaihtoehdoissa ihmisten omat maankäytölliset tavoitteet toteutuvat. Yksilöllisten tavoitteiden ja ratkaisujen ohella alueen identiteetin selvittäminen antaa mahdollisuuksia vertailla vaihtoehtojen vaikutuksia.
Henkilökohtaisten mielipiteiden ja arvojen lisäksi sosiaalisia vaikutuksia on selvitettävä yleiseltä yhteiskunnalliselta pohjalta. Hankkeen sosiaalisten vaikutusten selvittämisestä menetelmineen ja aineistoineen on tarpeen tehdä oma, yksityiskohtainen ja asiantunteva suunnitelmansa. Sosiaalisiin vaikutuksiin paneutumisen tarvetta korostaa uusjakohankkeen herättämät voimakkaat tuntemukset ja käsitykset puolesta ja vastaan.
3.3. Ympäristövaikutukset
Luonnonsuojelupiiri pitää tärkeänä selvittää uudisojitusten ja ojitusten kunnostusten vaikutuksia rantavesiin. Vastaanottavan vesistön lisäksi kuivatustoiminnalla voi olla vaikutusta valuma-alueen muihin kosteikoihin ja vesistöihin.
Liikenne ei ole pelkästään kustannuskysymys, vaan se on myös ympäristökysymys. Millainen liikennerasitteen muutos nykytilaan verrattuna eri vaihtoehdoissa piilee, on syytä selvittää. Selvitettävä on esimerkiksi metsätie- ja ojitusverkoston tihentämisen vaikutukset luonnon pirstoutumiseen, kulumiseen, häiriintymiseen ja luonnon rauhaan.
Ohjelmaluonnoksen kohta 4.2.3. on epäselvä. Sitä on syytä korjata siten, että lukija voi päätellä, millaisia vaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia on yvaselostuksessa tarkoitus vertailla.
Ympäristövaikutuksista on lisäksi pyrittävä hahmottamaan lyhytaikaisia ja pitkäaikaisvaikutuksia, yhteisvaikutuksia sekä kerrannaisvaikutuksia.
3.4. Luontovaikutukset
Kulttuuriympäristön arvostus ja hoitaminen lähtee luonnosta, todetaan 'Kulttuuriympäristö kunniaan' -esitteessä. Uusjako tähtää puolestaan maankäytön tehostamiseen. Sen nimissä rationalisoidaan eli yhtenäistetään peltolohkoja ja vähennetään maiseman ja luonnon vaihtelua kuten pensaikkoja, metsäsaarekkeita, hoitamattomia laikkuja, joutomaareunoja ja avo-ojia. Maatalouden ympäristötuilla ja maisemanhoitotuilla sen sijaan pyritään päinvastoin säilyttämään ja lisäämään viljelysten keskelle ja reunoille suojavyöhykkeitä, maisemaa elävöittäviä ja luonnon monimuotoisuutta parantavia luonnon saarekkeita. Hailuodossakin peltomaisemassa sijaitsevat puuryhmät yms. mutkat ovat lisäksi osa perinne- ja kulttuurimaisemaa. Uhanalaisten kasvien ja suojelukohteiden säilyminen eri vaihtoehdoissa on luonnollisesti selvitettävä, mutta se ei riitä antamaan kuvaa peltoalueiden rationalisoinnin luontovaikutuksista. Toisekseen pitäytyminen uhanalaisissa lajeissa ja suojeltavissa kohteissa on vanhanaikaista. Suojelualueet eivät riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Alueelle luonteenomaisen luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuuden säilyminen eri maankäyttövaihtoehdoissa on arvioinnin väärti arvokkaiden luontokohteiden ohella.
3.5. Taloudelliset vaikutukset
Maankäyttövaihtoehtojen kustannus/tuotto -analyysiin on paikallaan lisätä ympäristötaloudellinen vertailu. Ajanmukainen lainsäädäntö ja käytäntö yhteisten varojen kohdentamisesta ja Suomen hallitusmuotoonkin kirjattu ympäristövastuu vaikuttavat ennakolta tarkasteltuna eroavan voimakkaasti uusjaossa harjoitettavasta varojen suuntaamisesta. Muutoinkin uusjaosta päätettäessä kustannus/hyöty -analyysi on ollut erittäin köykäinen. Uusjaossa näyttää olevan sisäänrakentuneena itseään toistava toimintamalli. Yvaselostuksen taloudellisten vaikutusten esittelystä pitää voida päätellä muun muassa sen väitteen paikkansapitävyys, että uusjakovaihtoehdosta koituu Hailuodon maanomistajille ja yhteiskunnalle lisäarvoa.
Muita selvitettäviä on muun muassa eri maankäyttöratkaisujen vaikutukset maatalouden tukiohjelmien käyttämiseen ja matkailuelinkeinon harjoittamiseen ja sen kehittämis-mahdollisuuksiin.
Luonnonsuojelupiiri odottaa maanmittauslaitokselta vakavastiotettavaa panostamista yvaprosessiin ja yhteysviranomaiselta asian monitahoisuutta kunnioittaen maanmittauslaitosta tiukasti opastavaa lausuntoa.
Mauri Huhtala, puheenjohtaja
Merja Ylönen, sihteeri