8.11.1997 Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin syyskokouksen julkilausuma
Juomaveden likaantuminen on vakava terveysriski, koska se koskettaa nopeasti ja salakavalasti valtaosaa kunnan väestöstä. Monen satakuntalaisen pitäjän juomavesi otetaan harjujen pohjavesistä. Kunnat suhtautuvat kuitenkin uskomattoman leväperäisesti pohjavesivarojensa suojeluun - kyse on kuntalaisten terveydestä.
Maa-ainesten ottolupia myönnetään suruttomasti tärkeille pohjavesialueille ja vedenottamoiden naapuritonteille lyhytnäköiseen taloudelliseen hyötyyn vedoten. Vedenottamoiden sulkemisesta tulee helposti suuri jälkilasku. Ympäristöhallinto joutuu jatkuvasti huomauttelemaan paikallisten sorakeisarien rällästelystä, koska kunta myöntää luvat soramonttujen kaivamiseen.
Maa-aineslaissa on ohjeet pohjaveden päälle jätettävästä suojakerroksesta ja montun maisemoinnista. Vilungilla vaivatta: jälkihoitovelvoitteesta laistetaan hakemalla uusi lupa vanhan umpeutuessa, ja murheellisen usein soraa ja hiekkaa on kaivettu liian syvältä luvan vastaisesti. Näin pohjavesiin liukenee alumiinia ja muita myrkkyjä. Ympäristökeskuksen valvonnassa on parantamisen varaa.
Satakunnan luonnonsuojelupiiri vetoaa kansalaisten terveyden nimissä kuntien soranottolupia myöntäviin luottamuselimiin, jotta ne näkisivät pohjavedet arvokkaana luonnonvarana. Vain valvonnan tehostaminen ja suurempi harkinta lupien myöntämisessä suojelevat pohjavesiämme.