5.9.1997 LAUSUNTO
Yleistä
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri pitää tuulivoimaa erittäin kehittämiskelpoisena sähköntuotantomuotona - erityisesti omalla toimialueellaan Perämeren laakealla rannikolla. Järjestö on myös useaan otteeseen korostanut maankäytön suunnittelun tarvetta tuulivoiman käytön edistämiseksi ja sen tarpeiden huomioon ottamiseksi. Esimerkiksi toukokuussa 1995 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Vaasan läänin luonnonsuojelupiirit esittivät alueellisille ympäristökeskuksilleen osoittamassaan aloitteessa kokonaissuunnitelman laatimista tuulienergian hyödyntämiseksi ja sen vaikutusten selvittämiseksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä hyväksi käyttäen - nimenomaisena tarkoituksenaan edistää ja nopeuttaa tuulivoiman käyttöönottoa. Nyt tarkasteltavana oleva työryhmän raportti tuulivoiman maankäytön suunnittelusta on odotettu ohjeisto, sillä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla alueellista maankäytön suunnittelua ohjaava ja elinkeinotoimintaa koordinoiva maakuntaliitto on turhauttavan hitaasti reagoinut tuulivoiman edistämisen tarpeisiin. Kuitenkin valtakunnalliset energiapoliittiset päätökset edellyttävät aktiivista panostusta tuulivoiman käytön edistämiseen. Osin hitautta selittää juuri ohjeiston puute, sillä alue- ja kuntatasolla tuulivoiman hyödyntämisen tarpeet ovat huonosti tunnettuja.
Luonnonsuojelupiiri näkee monipuolisen ja avoimen suunnitteluvaiheen ennen varsinaisia hankkeita tärkeäksi, koska se muun muassa mahdollistaa oikea-aikaisen kansalaiskeskustelun, mikä vähentää jälkikäteistä, usein negatiivista arvostelua. Tuulivoiman hyödyntämisen esteeksi on turha kasata kielteistä painolastia huonon suunnittelun takia. Tietous sijoittamisvaihtoehdoista ja hyvä suunnitteluohjeisto myös helpottavat yksittäisten hankkeiden valmistelua ja madaltanevat varsinkin kuluttajaomistuspohjaisten tahojen kynnystä ryhtyä tuulisähkön tuottajiksi.
TEHTÄVÄT SELVITYKSET
Hyvä luontoselvitystaso
Voimalat sijoittuvat nyt ja vastedeskin usein alueille, joissa voimaloiden tarvitsema infrastruktuuri, kuten tiestö ja sähkönsiirtoverkko, on valmiina (satamat, pienteollisuusalueet jne). Näillä paikoilla ei todennäköisesti ole hanketta estäviä luonnonarvoja. Rannikolla, vesialueilla ja tuntureilla on kuitenkin usein kyseessä osittain tai kokonaan rakentamaton alue, jonka ympäristö muuttuu tuulivoimalan ja siihen liittyvien rakennushankkeiden perustamisen yhteydessä. Tyytyminen pelkkään linnustoselvitykseen on liian ylimalkainen selvitystaso. Kattavampien luonto- ja ympäristöselvitysten on syytä edeltää jokaista tuulivoimalahanketta, varsinkin kun esimerkiksi yksittäin pystytettävien tuulivoimaloiden hankkeet eivät tarvitse kuin rakennusluvan.
Tehtävien luontoselvitysten on oltava asiantuntevia. Voimalat eivät linnustonkaan kannalta ole pelkästään lentoradalla olevia esteitä. Päinvastoin, maatöistä ja itse voimalasta on haittaa ensisijaisesti pesivälle linnustolle. Maatyöt voivat muuttaa ratkaisevasti biotooppia ja voimalat muutoin häiritä eräitä lajeja. Kasvillisuudeltaankin tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet ovat usein poikkeuksellisia, kuten Perämeren maankohoamisrannikko erityispiirteisine vyöhykkeineen ja monine uhanalaisine Primula sibirica -ryhmän lajeineen.
Kokemus on vahvistanut käsityksen, että pelkkä insinööritietous ei riitä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Eri alojen asiantuntijoiden välinen yhteistyö hyödyttää hankkeita selvästi karsien sijoittamiseen liittyvät virheet ennakolta. Yleisesti sovitut pelisäännöt helpottavat vuorovaikutteisen suunnittelun syntyä.
Offshore-voimalat maankäytön suunnittelussa huomioon
Tuulivoima-alan kehitys on nopeaa. Varteenotettavien asiantuntijoiden mukaan tuulivoiman hyödyntämisen lupaavin kehityssuunta liittyy matalikoiden offshore-voimaloihin. Suomessa tarkoitukseen sopivin alue sijaitsee Kokkolan ja Tornion välisellä matalan veden merialueella. Tuulivoima-asiantuntijoiden laskelmien mukaan parin sadan neliökilometrin alalla kyseistä matalikkoa voitaisiin tuottaa 10 prosenttia nykytasoisesta sähköntarpeesta. Ei ole mitään syytä odottaa seuraavaa maankäytön suunnittelukierrosta, vaan ottaa jo nyt offshore-alueet tehtävissä selvityksissä ja laadittavissa kaavoissa huomioon. Odottelun aikana tehtävät maankäytölliset ratkaisut todennäköisesti tulisivat haittaamaan tuulvoiman tarpeita.
Maankäytön vaihtoehdot
Tuulivoiman ympäristövaikutuksia punnittaessa on syytä verrata niitä vaihtoehtoisten maankäyttömuotojen eli useimmiten loma-asutusrakentamisen vaikutuksiin.
Maisemavaikutukset
Maisemavaikutukset ovat yksi huomioon otettavista vaikutuksista, mutta ne eivät saa liikaa ohjata tuulivoiman sijoittumista tai estää tuulivoiman hyödyntämistä merkittävältä osin rannikolla tai vesialueilla. Tehdyt virheet on sitä paitsi jälkikäteen korjattavissa, sillä tuulivoimala on helposti purettavissa.
SUUNNITTELUPROSESSI LIIKKEELLE
Tuulivoimalla tuotettava sähkö on realistinen kestävän kehityksen vaihtoehto fossiilisilla polttoaineilla, Pohjois-Pohjanmaalla eritoten turpeella tuotettavalle lauhdesähkölle. Maankäytön suunnittelussa on vakavasti otettava huomioon tuulivoiman tarpeet. Kartoitukset on laadittava kattavasti ympäristövaikutukset, tekniset edellytykset ja tuuliolosuhteet selvittäen kaikilta potentiaalisilta alueilta ja tehtävien kartoitusten tulokset kaavoitustyössä noteeraten siten, että tuulivoimalle todella varataan alueita seutu- ja yleiskaavoihin tavoitteita vastaavasti, Pohjois-Pohjanmaalla siis merkittävästi. Laadittavassa selvitystyössä olisi hyvä olla mukana muun muassa ympäristökeskuksen ja maakuntaliiton.
Vaikuttaa siltä, että tuulivoiman hyväksyminen alueellisella tasolla varteenotettavana ja kannattavana osana sekä sähköntuotantoa että laitevalmistusta tarvitsee vahvaa valtakunnallista panostusta asian eri puoliin. Seutukaavan tarkistustyö on yksi Pohjois-Pohjanmaallakin ajankohtaistunut tilaisuus soveltaa ohjeistoa tuulivoiman tarpeiden huomioon ottamiseksi. Sen lisäksi luonnonsuojelupiiri kannattaa mietinnössä mainittua tarvetta selvittää erikseen Perämeren rannikon, saarten ja luotojen sekä matalan vesialueen soveltuvuutta tuulivoiman rakentamiseen.
Mauri Huhtala, puhenjohtaja
Merja Ylönen, sihteeri