11.8.1997
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (entinen nimi Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri ry.) on antanut Länsi-Suomen vesioikeudelle seuraavan muistutuksen toimitusmiesten lausuntoon
Kaitforsin voimalaitoksesta ja siihen liittyvästä säännöstelystä eli Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelystä on pidetty lopputarkastus. Tarkastuksessa kuuluu lain mukaan todeta, onko toimenpide lain ja lupien mukaan toteutettu sekä onko odotettavissa sellaisia yleisiä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia seurauksia, joita ei lupaa myönnettäessä ole otettu huomioon. Tässä vaiheessa on myös mahdollista selvittää sellaiset luvan myöntämisen jälkeen syntyneet vahingot, joita ei myönnettäessä ole edellytetty. Toimitusmiesten mukaan hanke on toteutettu pääosin, kuten kuuluu.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry luonnon etuja ajavana kansalaisjärjestönä katsoo, että toimitusmiesten lausunnossa on jätetty huomioimatta oleellisia asioita.
Perhonjoen alaosa on useissa luontoselvityksissä todettu jokiluonnoltaan arvokkaaksi.
Alueen luonne on säilynyt erämaisena ja rannat ovat suurin osin rakentamattomat.
Rantametsät ovat Keski-Pohjanmaalle poikkeuksellisen reheviä tulvavaikutuksen vuoksi .
Alueella onkin kaksi lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta, joilla kasvaa useita uhanalaisia lehtokasveja. Säännöstely muuttaa lehtojen vesitaloutta ja kuluttaa rantoja, mitkä aiheuttavat uhan lehtojen säilymiselle. Lupaehdoissa on lisäksi sanottu, että mikäli eroosio uhkaa rantoja, on ympäristökeskuksella lupa vahvistaa rantoja missä vain, myös tulvalehdoissa.
Alue kuuluu Alavetelistä alaspäin Rimmin rautatiesillalle asti koskiensuojelulailla suojeltuihin vesistöihin. Vaikka arvokalojen luontainen lisääntyminen joessa on jokirakentamisen takia huomattavasti heikentynyt, on joessa lähinnä istutusten takia kohtalainen siika- ja meritaimenkanta. Sama koskee myös nahkiaista. Kun luontaiset lisääntymispaikat on tuhottu, on ainoa keino pitää kantoja keinotekoisesti hengissä istutuksin. Joella kuitenkin olisi täydet edellytykset kunnostaa lisääntymisalueita ja palauttaa aidot kannat. Joki oli ehdolla Varsovan komission hyväksymään Itämeren lohien hoito- ja kehittämisohjelmaan(Salmon Action Plan), mutta se karsittiin voimataloussäännöstelyn ja rakentamisen aiheuttamien poikastuotantoalueiden tuhoutumisen takia. Rahallinen menetys tästä oli huomattava. Perhonjoen kalatalousarvon palauttaminen on mahdollista vain, mikäli lyhytaikaissäännöstelylupa evätään.
Perhonjoen alaosalla on aiemmin ollut merkittäviä ravuntuotantoalueita. Voimalaitoksen jokirakentamisen ja lyhytaikaissäännöstelyn haittojen takia ne ovat tuhoutuneet ja rapukanta on menetetty.
Haitallisia ekologisia muutoksia aiheuttavat myös monet muut lyhytaikaissäännöstelyn haitat : jääkannen paksuuntuminen, rannan kuluminen jään ja veden vaikutuksesta, sekä mäkärätuotannon lisääntyminen. Näillä on vaikutusta myös ihmisten toimintaan alueella.
Joen lähistöllä asuvat Kokkolan ja Alavetelin asukkaat ovat ahkeria jokialueen virkistyskäyttäjiä. Melonta, vaellus, kalastus, nahkiaisen pyynti ja talvisin jokihiihto ovat suosittuja harrastuksia. Perhonjoen ranta-alueille on suunnitteilla korkeatasoinen ulkoilureitistö. Paineet alueen virkistyskäyttöön ovat lisääntymässä ja alueella on merkitystä myös elämysmatkailun kohteena.
Toimitusmiesten lausunnossa on hyöty-haittalaskelmissa punnittu voimatalouden rahallisia arvoja. Vain kalatalouden vahinkoja on arvioitu laskelmin. Muilta osin käytetään perusteina toimitusmiesten mielipiteitä siitä, että haitat ovat vähäiset. Edellä mainittuja menetettyjä arvoja ei ole edes yritetty ottaa laskelmiin mukaan. Kustannukset, jotka aiheutuvat säännöstelyn haittojen estämisestä, haittojen korvaamisesta ja velvoitteista maksaa valtio, ei hyödyn saaja. Olisikin tarpeellista saada puolueeton laskelma veronmaksajille aiheutuneista kuluista ja voimalaitoksen todellisista tuotoista, kun kerran hanketta perustellaan taloudellisilla hyödyillä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriä epäilyttää myös Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kaksoisrooli hankkeessa. Ympäristökeskus on luvan hakija ja toisaalta sen pitäisi valvoa vesilain mukaisesti yleistä etua. Kun myös asiaa valmisteleva toimitusinsinööri on saman viraston palveluksessa, on yleisen edun huomioiminen vaarantunut.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri vaatii, että lyhytaikaissäännöstelyn lupa evätään. Luvan arviointi yleisen edun kannalta on puutteellinen, samoin hyöty-haittalaskelma . Koskiensuojelulaki on jätetty huomioimatta, kun sallitaan haittojen torjumisen nimissä vapaat toimenpiteet rauhoitetulla joen alaosalla. Hankkeesta on huomattavaa haittaa vesiluonnolle ja se vaikeuttaa luonnontalouden palauttamiseen tähtääviä toimia. Yksityinen voimalaitosyhtiö hyötyy uusista säännöksistä yleisen edun kustannuksella. Yleinen etu on vaarassa myös saman viranomaisen toimiessa luvan hakijana, hankkeen valvojana ja yleisen edun valvojana.
LISÄTIEDOT: Minna Styrman, puh. (06) 831 4514 ja Anne Polso, puh. 0400-343 139