11.3.1997

Natura 2000 -verkostoon Pohjois-Pohjanmaalta ekologisesti järkevästi rajattuja soiden ja metsien muodostamia luontokokonaisuuksia

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin mielestä Natura 2000 -suojelualueverkon perustamisen yhteydessä on hyvä tilaisuus korjata vanhojen soidensuojelualueiden rajauksia ekologisesti järkevämmiksi, täydentää Perämeren saarten, maankohoamisrannikon ja aapasoiden suojelua sekä paikata metsien suojelun puutteita. Natura 2000 -ohjelman kokoaminen on myös erinomainen mahdollisuus suojella erillisten luontotyyppien sijaan luontokokonaisuuksia, alueelle ominaista soiden, metsäsaarekkeiden ja pienvesien mosaiikkia.

Soidensuojelun täydentämisessä on kyse myös läntisen Pohjois-Pohjanmaan metsien suojelun puutteiden korjaamisesta Natura-työn yhteydessä. Alueen vähäiset vanhojen metsien kohteet karsiutuivat vanhojen metsien suojeluohjelmasta pois niiden pienuuden tai soisuuden takia. Maakunnan länsilaidan inventoiduista alueista vain nelisen prosenttia sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-ohjelman kokoamisessa on siten hyvät perusteet käyttää hyväksi kaikki olemassa oleva tietous alueen luonnosta.

Pohjanlahden laakea maankohoamisrannikko on erityisalue, jonka piirteiden suojelemiseksi on huolehdittava sekä kasvillisuusvyöhykkeiden säilymisestä että arvokkaista linnuston pesimä- ja muuttoreitin levähdyspaikoista. Perämeren rannikon paikoin yliampuvan metsästyksen vastapainoksi on aika rakentaa metsästykseltä rauhoitettujen alueiden ketju, joka koostuisi Perämeren kansallispuistosta, Krunnien suojelualueesta, Haukiputaan letoista ja lähisaarista, Hailuodon Isomatalasta, osasta Liminganlahtea, Oulun edustan saarista ja Rahjan saaristosta. Metsästykseltä rauhoitettujen alueiden ketjun tulisi ulottua Tanskan salmiin saakka. Toimivat metsästykseltä rauhoitetut alueet ovat osa kestävää metsästyskulttuuria ja tasapainottavat kansalaisten oikeuksia nauttia syksyisestä luonnosta ja sen antimista.

Litokairan rajauksen ongelmakohtien korjaaminen on alueellisen Natura-työn keskeisimpiä kohtia. Kaira on Lapin eteläpuolisen Suomen merkittävin suoerämaa, jonka luononarvoja sekä turvetuotanto että metsätalous pyrkivät alati nakertamaan. Luonnonsuojelupiiri ei pidä riittävänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen Pohjanmaan puistoalueen sopimaa laajennusesitystä, vaan vaatii muun muassa kairan Liekokylän tien eteläpuolisen osan suojelua yhtenäisenä kokonaisuutena Sumusuota myöten, mikä merkitsee Teerilammensuon, Ison Teerisuon ja Puolakkasuon liittämistä ympäristöineen suojelualueeseen. Luonnonsuojelupiirin rajausmuutokset kaiken kaikkiaan mahdollistaisivat Litokairan suojelun suurin piirtein vuoden 1976 kansallispuistoesityksen mukaisena eli noin 40 000 hehtaarin laajuisena suoerämaana.

Kuivaniemen ja osin Simon puolella sijaitseviin soidensuojelualueisiin - Jänessuo-Käärmeaapa, Tuuliaapa-Iso Heposuo, Hirviaapa-Lähteenaapa ja Rimpijärvi-Uusijärvi - ehdotetaan liitettä-väksi suojelualueeseen välittömästi liittyviä luonnontilaisia soita ja vanhaa metsää kasvavia metsäsaarekkeita.

Merkittäviä uusia kohteita luonnonsuojelupiirin ohjelmassa ovat Oulujoen pohjoispuolella, pääosin Muhoksen ja Utajärven kunnissa sijaitseva Räkäsuon-Lääväsuon-Kanasuon-Kivisuon soidensuojeluesitys. Luonnonsuojelupiiri ei tyydy Oulun kaupungin suojelualueen, Räkäsuon laajennukseen, vaan vaatii koko tiettömän ja harvinaisen luonnontilaisena säilyneen suoalueen suojelua osana Natura 2000 -verkostoa. Suot ovat erityisesti linnustoltaan monipuolisia ja arvokkaita.

Pudasjärven soista piiri ehdottaa Voilammensuon ja Turkkisuon suojelua viranomaisesityksestä poiketen. Eivät vähäiset luonnonarvot vaan turvetuottajien kiinnostus selittää soiden puuttumisen viranomaisesityksestä.

Rannikon ja läntisen Pohjois-Pohjanmaan suoerämaiden lisäksi piiri kiinnittää huomiota esityksessään Koillismaan metsä- ja vaaraluontoon. Rajausesityksissä on muun muassa pyritty yhdistämään läheisiä yksittäisten luontotyyppien olemassa olevia tai suunniteltuja suojelu-alueita eheiden kokonaisuuksien luomiseksi. Esimerkiksi tällaisesta sopii Salmitunturi ympäristöineen. Metsäkylä puolestaan on vanhojen metsien suojelukohteista merkittävin ja suurin lakialueen ulkopuolinen vanhan metsän kokonaisuus. Sekin on piirin esityksessä rajaukseltaan laajempi ja yhtenäisempi kuin viranomaisesitys. Lisäkohteina esitetään Natura-ohjelmaan Taivalkoskelta 9 aluetta, muun muassa Baabelinälkkyä, Valkkia ja Niskavaaraa ja Kylmäluoman retkeilyaluetta. Valituissa lisäkohteissa suojellaan luonnontilaista vanhaa metsää, edustavia soita ja pienvesistöjä tai näiden elementtien muodostamaa luonnontilaista kokonaisuutta.

Kuusamon kohteista piiri toistaa Etelä-Kuusamon kansallispuistoaloitteensa, joka koostuu Närängän-Virmajoen-Iivaaran, Pajupuronsuon-Isosuon ja Romevaaran-Julmaölkyn erillis-alueista. Oijusluomasta ja Pötkönsuosta ehdotetaan yhtä aluekokonaisuutta ja uutena kohtee-na ehdotuksessa on Länsi-Kuusamossa sijaitseva Ahvenvaaran-Lehtovaaran-Ukonvaaran alue. Vaara-alue on laaja erämainen luontokokonaisuus muutoin tehokkaasti käsitellyssä ympä-ristössä. Se on kokonaisuudessaan lakialuetta.

Vanhat ja uudet soidensuojelualueet, joihin esitetään rajauksen tarkistamista

Litokaira Kuivaniemi-Pudasjärvi-Ranua, SSA, HSO

Jänessuo-Käärmeaapa, Kuivaniemi-Simo, SSA, VMO

Tuuliaapa-Iso Heposuo, Kuivaniemi, SSA, VMO

Iso Hirviaapa-Lähteenaapa, Kuivaniemi, SSA

Rimpijärvi-Uusijärvi, Kuivaniemi-Simo, SSA

Hirvisuo-Takasuo, Ylikiiminki, SSA

Kärppäsuo-Räinänsuo, Pudasjärvi, SSA

Ohtosensuo, Pudasjärvi, PPS, VMO, SSO-t.

Niittysuo-Siiransuo, Utajärvi, SSA, SSO-t.

Viitaojanlatvasuo, Kuivaniemi, SSO-t.

 

Ehdotettavat uudet soidensuojelualueet

Pikku Orastinjärvi, Haukipudas-Yli-Ii-Kiiminki, SSO, SSO-t.

Poikainlammit-Karhusuo, Ylikiiminki

Räkäsuo-Lääväsuo, Ylikiiminki-Muhos-Utajärvi, YSA, SSO-t.

Kanasuo-Kivisuo

Voilamminsuo, Pudasjärvi, SSO-t.

Turkkisuo, Pudasjärvi, SSO-t.

 

Taivalkosken vanhojen metsien, soiden ja pienvesistöjen luontokokonaisuuksien suojelun täydennysesitykset

Metsäkylä,VMO, SSO

Latva-Kortevaara-Salmitunturi-Rääpysjärvi, VMO, RSO, HSO

Koivuoja-Riihiaho, VMO

Maaselkä, VMO

Mäntylamminvaara-tervajärvi-Ruostesuo, VMO

Harjala-Kylmäluoma

Porttivaara-Maijanlamminsuo-Kylmävaara

Rumparinmaa

Purnuvaara

Baabelinälkky

Valkki ja Niskavaara

Jokilehto

Kirstinsuo

Suojasuo

Salmivaara

 

MERKIT:

HSO = harjujensuojeluohjelma, PPS = Pohjois-Pohjanmaan seutukaava,

RSO = rantojensuojeluohjelma, SSA = soidensuojelualue,

SSO = soidensuojelun perusohjelma, SSO-t. = soidensuojeluohjelman täydennys,

VMO = vanhojen metsien suojeluohjelma, YSA = yksityismaiden luonnonsuojelualue

 

LISÄTIEDOT:

aluesihteeri Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, puh. 3115 828 tai puheenjohtaja Mauri Huhtala, puh. 016-246 137. Karttarajauksia toimitetaan pyynnöstä.



HAKEMISTO