24.10.1997
Pohjois-Perämeren rannikolta ja saarilta tunnetaan 1980- ja 1990-luvuilta kymmeniä turkistarhoista karanneiden sinikettujen rantalintuyhdyskunnille aiheuttamia täydellisiä tuhoja. Viimeisimmät merkittävät tarhakettujen aikaansaamat lintuyhteisöjen tuhot paljastuivat Hailuodon rannoilla ja luodoilla kesinä 1996 ja 1997. Tällöin useita lintuyhdyskuntia autioitui täydellisesti.
Turkistarhaus on eläin- ja ympäristönsuojeluongelma, jonka ratkaiseminen sinikettuja vapauttamalla luo luonnonsuojeluongelman. Siniketun kantaisänä on tunturien asukas, naali, mistä johtuen tarhakarkurit hakeutuvat vääjäämättä lajille luontaiseen avoimeen ympäristöön, Perämeren rannikolla laajoille ja aukeille lintuisille rantaniityille ja karuille lintuluodoille.
Erittäin vakavaksi siniketun aiheuttaman lintuyhdyskunnan tuhoutumisen tekee se, että sen seurauksena yhdyskunnan pesimätraditio katkeaa. Hyvä pesimäalue voi autioitua kokonaan jopa yli kymmeneksi vuodeksi. Tämä on todettu muun muassa Iin Krunnien suojelualueella ja Hailuodon Isollamatalalla, joista molemmat ovat linnustonsuojeluarvoltaan kansainvälisesti merkittäviä alueita.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri esittää, että Perämeren kaikki parhaat pesimäluodot tarkastetaan keväisin heti jäiden sulamisen jälkeen, jotta saarille eksyneet tarhakarkulaiset saadaan mahdollisimman nopeasti poistetuksi.
Toiseksi luonnonsuojelupiiri esittää, että tarhaajia velvoitetaan merkitsemään korvamerkein kaikki tarhattavat siniketut. Tällöin tahallisesti vapautettujen tai tarhurin huolimattomuuden takia karkuun päässeiden, lintuluodoilta tavattavien sinikettujen omistaja pystytään varmentamaan ja vaatia korvausta tuhotusta linnustosta siltä taholta, joka on vastuussa sinikettujen pääsystä luontoon. Korvamerkintä kannustaisi vahvistamaan tarhoja siten, että huolimattomuudesta johtuva karkaaminen olisi epätodennäköistä.
Luonnonsuojelupiiri pyytää maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle osoittamassaan aloitteessa ministeriöitä toimimaan ripeästi siten, että jo ensi pesimäkauden kynnyksellä asianosaisilla viranomaisille olisi valmius tarkastaa lintuluodot ja poistaa niiltä mahdolliset tarhakarkulaiset.
LISÄTIEDOT: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus, aluesihteeri Merja Ylönen, puh. 3115 828.