 |
|
| Vuosaari-kiistassa
oli - ja on - kyse kahdesta eri asiasta
1) Mustavuori-Östersundomin
alueen suojelusta
1) Mustavuori-Östersundomin alueen suojelu Mustavuori-Östersundomin nykyinen Natura-alue muodostuu neljästä toisista irrallaan olevasta palasesta. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt niiden yhdistämistä yhdeksi ekologiseksi kokonaisuudeksi. Tällöin varmistettaisiin muun muassa Mustavuoren vanhan metsän lajiston tulevaisuus kliimaksivaiheen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt Luonnonsuojeluliiton valitusta Natura-alueen epäekologisesta rajauksesta. Luonnonsuojeluliiton esittämä laajennus voitaisiin kuitenkin toteuttaa kansallisin päätöksin. Suuren osan laajennusalueen metsistä omistaa Helsingin kaupunki, joka voisi helposti suojella ne. Ellei aluekokonaisuuden suojelua saada eteenpäin, on ilmeistä että suojelualueiden väliset alueet joutuvat ennen pitkää rakentamisen ja muun kasvavan ihmistoiminan tuhoamiksi. Ilman ekologisia käytäviä "saarrettujen" pienten suojelualuepalojen luontoarvojen tuhoutuminen on vain ajan kysymys. 2) Vuosaaren suursatamahanke Helsingin kaupunki aikoo siirtää keskustan kappaletavarasatamat Vuosaareen yhdeksi suursatamaksi. Matkustajasatamat jäisivät paikoilleen. Vuosaari-suunnitelman pääsyy ei kuitenkaan ole satama- vaan asuntopoliittinen. Helsinki haluaa matkustajasatamiaan heikommin tuottavat tavarasatamat keskustasta, koska satama on on huonompi business (mk/m2) kuin asunto- ja toimistorakentaminen. Luonnonsuojeluliitolla ei ole mitään sitä vastaan, että Helsinki siirtää satamia pois keskustasta. Kyse on vain niiden sijoituspaikoista. Miten Natura liittyy suuratamaan? Päin vastoin kuin Vuotoksella, sataman kannattajatkin ymmärsivät, että alue on luontoarvojensa takia pakko ottaa Naturaan. Muuten edessä olisi ollut pitkien oikeudenkäyntien sarja, jonka lopputulos olisi eurooppalaisten ennakkotapausten mukaan ollut selvä: Natura. Siksi ensimmäiseen Natura-esitykseen lisättiin Luonnonsuojeluliiton EU-kantelun jälkeen esimerkiksi se osa Porvarinlahden perukkaa, joka oli ajateltu jättää pois sataman ratapihan takia. Luonnonsuojelulain mukaan hankkeelle, joka merkittävästi heikentäisi Natura-alueen luonnonarvoja ei saa antaa lupaa. Tutkijoiden, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön mukaan suursatamahanke ylittää tämän haittakynnyksen. Tästä syystä Uudenmaan liitto pyysi vuonna 1999 valtioneuvostolta suursatamalle Natura-poikkeuslupaa. Hallitus voi antaa sellaisen erittäin tärkeän yleisen edun takia ja jos vaihtoehtoja ei ole. Satamahankkeen kannattajien ongelma oli, että Vuosaarelle on useita vaihtoehtoja. Nykyisten etelärannikon satamien lisäksi Helsinki on itse suunnitellut siirtävänsä Laajasalon öljysataman asutuksen tieltä Kirkkonummen Pikkalaan eli Kantvikiin vuoden 2010 jälkeen. Mutta jos Pikkala on vaihtoehto yhdelle keskustan satamista, miksi ei toisille - kiireellisimmille? Pikkalassa kun on kaksikin satamapaikkaa, toinen jo Helsingin omistuksessakin. Koska Natura-poikkeuslupa olisi voinut kaatua oikeudessa vaihtoehtoihin, satamaa kannattaneet poliitikot runnoivat valtioneuvostossa läpi päätöksen, jolla lakia kierrettiin. Vastoin ympäristöministeri Satu Hassin (vihr.) esitystä hallitus päätti ettei hanke haittaa merkittävästi Natura-alueen luontoarvoja. "Oharin" idea oli: kun hanke ei ylitä luonnonsuojelulain haittakynnystä, se ei tarvitse enää Natura-poikkeuslupaakaan. Tämä vastoin kaikkia tutkimuksia oleva päätös olisi voimaan jäädessään vaarallinen ennakkotapaus maamme kaikille Natura-alueille. Poliitikot voisivat sen jälkeen kiertää Natura-suojelua miten tahtoisivat. Siksi luonnonsuojelijat valittivat asiasta menestyksellisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaihtoehtoja on - sekä Vuosaaressa että Vuosaarelle Vuosaari-suunnitelman ydin on asuntopolitiikka. Samalla logiikalla, millä Helsinki on siirtämässä satamia keskustasta Vuosaareen, sen pitäisi varata myös Vuosaaren sataman tontti asuntotuotantoon. Jopa jotkut sataman kannattajat ovat sanoneet, että Vuosaaren satama voidaan myöhemmin joutua siirtämään jonnekin kauemmaksi asutuksen tieltä. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt satamahankkeen tilalle asuntopoliittista ratkaisua: Hyvin suunniteltu ekologinen asuntoalue ei aiheuttaisi suursataman kaltasta häriötä, meluhaittoja eikä esimerkiksi rautatietä suojelualueen yli. Vuosaaren metroa jatkettaisiin vain yhdellä pysäkillä, kuten Osmo Soininvaara on ehdottanut. Keskustan satamat kannattaisikin siirtää Vuosaaren sijasta suoraan halvempiin ja luonnollisempiin satamapaikkoihin. Hyvän satamapaikan tuntee siitä, että sellaisessa on tilaa sekä luonnolliset meri- ja maaliikenneyhteydet. Hyvä satamapaikka ei vaadi Vuosaaren kaltaisia miljardi-investointeja Itämerellekin ikäviin ruoppauksiin, maantäyttöihin, meriväylään, maantiehen, rautatiehen ja kilometrejä pitkiin tunneleihin. Tällaisia luonnollisiin satamapaikkoihin syntyneitä satamia on etelärannikolla jo monia. Ja monien niiden laajennukset valmistuvat vuosia ennen kuin Vuosaaren lupaprosessi. Kaikki on auki Tilanne kevättalvella 2001 on, ettei mitään ole vielä päätetty. Suursatamahankkeella ei ole yhtään lainvoimasta lupaa, ei kaavoja, ei valtion budjettirahaa - eikä edes Helsingin kaupungin omaa rakentamispäätöstä. Vielä ehditään valita luonnon, asuntopolitiikan ja veronmaksajien kannalta Vuosaarta parempia vaihtoehtoja! Tapani Veistola |
Suomen
Naturaa täydennetään nyt!
Mikä
Natura 2000 on?
|