3.8.1998
Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen Natura-esitys ei mene EU:n asiantuntijatarkastuksesta läpi, jos siitä karsitaan uusia alueita.
Uusia alueita on Natura-esityksessä vain kaksi prosenttia. Niitä kuitenkin tarvitaan, koska monilla lajeilla ja luontotyypeillä ei ole vanhoja suojeluohjelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi perinneympäristöt, kalliot, jokireitit ja pienvedet.
Uhanalaistemme suurin uhka on eläinympäristöjen väheneminen. Kuitenkin esimerkiksi kaikkein uhanalaisimpien putkilokasvien esiintymispaikoista on suojeltu vajaa kolmannes (31 %). Niitä on mahdotonta pelastaa ilman uusia suojelualueita.
Naturamme valtaosa on Pohjois-Lapin erämaita. Sitä vastoin Oulujärven eteläpuolisesta maasta on suojeltu vasta kolme prosenttia. Naturan uudet alueet paikkaavat juuri Etelä-Suomen suojelun kiireellisimpiä puutteita. Etelässä on eniten uhanalaisia ja suurimmat niitä uhkaavat maankäyttöpaineet.
Puutteelliset esitykset tulevat EU:n asiantuntijoiden tarkastuksesta bumerangina takaisin. Näin kävi viime syksynä jopa luonnonsuojelun mallimaana pidetylle Ruotsille, jonka vanhoista suojelualueista koostunut alpiinisen alueen esitys ei EU:lle riittänyt. Nyt siellä täydennetään esitystä laiskanläksynä.
Suomen Natura-esityksen kattavuusvaatimusta korostaa se, että Suomi ja Ruotsi vastaavat kahdestaan koko boreaalisen vyöhykkeen suojelusta EU:ssa. Niiden Natura-prosentit ovat kuitenkin vain EU:n keskitasoa.
Vanhojen alueiden riittämättömyys Naturan kattavuudelle on todettu mm. Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen Natura 2000 -verkoston vaikutusten arvioinnissa 24.6.1998 sekä yliopistojen ja tieteellisten seurojen Natura -lausunnoissa (Suomen ympäristö n:o 154).
LISÄTIEDOT: suojeluasiantuntija Tapani Veistola, puh. (09) 228 08 266
HAKEMISTO