 |
|
| Kohteiden
kartat ja toteuttamistavat sisältävät tietolomakkeet nähdään
vasta loka-marraskuun kuulemisen aikana. Kohdelistojen ja niiden pinta-alojen
perusteella alustava analyysi on tämä:
Täydennyksen laajuus Uusia maa-alueita suojeluun on tulossa vain noin sadasosa Natura-päätöksestä ja tuhannesosa Suomesta. Esityksen vesialueiden suojelukeinona on pääsääntöisesti vesilaki, joka on voimassa ilman Naturaakin. (Todellisuudessa osa YM:n tiedotteessa "uusina" suojelualueinakin esitetyistä kohteista on suojeltu jo Metsähallituksen omilla päätöksillä. Työryhmämme on tarkistanut eteläisimmän Suomen valtionmaaesityksen: sen 3500 hehtaarista 2500 ha onkin jo suojeltu ja vain 1000 ha ennen kokonaan suojelematonta aluetta. Toki Natura parantaa niidenkin suojelua.) Miksi kohteita on näin vähän? Ympäristöhallinnolle ei annettu enempää rahaa kartoittaa useampia kohteita. Täydennystarve oli ympäristöministeriön tiedossa jo huhtikuussa 1999. Välttämättömät määrärahat maastotarkastuksiin varmistuivat kuitenkin vasta juhannuksen 2000 lisäbudjetissa. Ympäristöhallinto vasta väräväsi luontokartoittajia kun maastokaudesta puolet oli jo ohi. Toki hallinto teki varmasti parhaansa sille annettujen riittämättömien resurssien rajoissa. Mitä hyvää täydennysesityksessä on? Täydennysesitykseen on otettu vain parhaiden kohteiden parhaat. Kuten ministeri Satu Hassi sanoi, nyt on suojeltu enemmän laatua kuin määrää. Esityksessä on monia todellisia kansallisaarteita. Todellisia helmiä ovat muun muassa luontotyypeistään maan parhaat kohteet, kuten Tornionjoki (Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit) ja Lohtajan Vattajanniemi (kaikki täydennettävät dyynityypit). Myös monet vanhat metsiensuojelukiistat ovat saamassa ratkaisunsa. Metsähallituskin on sitoutumassa muun muassa Suomussalmen Malahvian ja Kuhmon Jämäsvaaran suojeluun. Tämä on kaikille osapuolille viisas ratkaisu. Mukana on myös joitakin korkeimman hallinto-oikeuden valtioneuvostolle suojelun laiminlyönnin takia palauttamia kohteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Vattajanniemi ja Korppoon Långviken. Mitä huonoa esityksessä on? Pelkkä kerman kaapiminen viilin päältä ei täytä vatsaa. Esitys ei ratkaise Suomen luonnonsuojelun rakenteellisia perusongelmia: 1) määrälliset puutteet: Suomen Natura-prosentti kasvaa yhdellä tuhannesosalla. Maamme on EU:n keskikastia, vaikka Suomella ja Ruotsilla on kahdestaan vastuu boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen suojelusta EU:ssa. 2) maantieteellinen epätasapaino: täydennys toki parantaa Etelä-Suomen suojelua, mutta parannus on promilleluokkaa. 3) laadulliset puutteet: hehtaarimääristä päätellen monien kohteiden rajaukset eivät ole riittäviä. Tästä saadaan lisätietoja vasta kun kuulemiskartat nähdään. 4) rakenteelliset puutteet: monien lajien ja luontotyyppien edustavuus jäänee näillä luvuilla vaarallisen vähien kohteiden varaan. Lisäksi listalta puuttuu avainkohteita, joista tärkein on Kemihaaran suot. Se on myös korkeimman hallinto-oikeuden valtioneuvostolle suojelun laiminlyönnin takia palauttama kohde. KHO:n päätökset tulee viranomaisten kiireellisinä toteuttaa. (Tiedotustilaisuudessa 20.9.2000 YM:n edustaja sanoi, että Kemihaaran soihin ja eräisiin muihin esityksestä pois jääneisiin KHO-kohteisiin palataan vasta tammikuussa 2001.) Lisäksi mukana eivät ole EU:n tärkeiden lintualueiden (IBA) kanteen kohteet - Tornionjoen vesistössä sattumalta sijaitsevaa Karunginjärveä lukuun ottamatta. Riittääkö Naturan täydennys Etelän metsien suojeluun? Boreaalisia luonnonmetsiä esityksessä 11 000 ha. Suomessa on metsämaata 20 085 000 ha (Metsätilastollinen vuosikirja 1998 s. 43). Suomen metsiensuojeluaste nousee Naturan täydennyksessä siis vain noin 0,05 prosenttiyksikköä. Nyt koko maan metsämaasta on suojeltu 3,6 prosenttia ja Etelä-Suomen metsiensuojeluaste noin 1,1. Tutkijat pitävät tavoitteena 10 prosenttia. Etelä-Suomen metsien suojeluverkoston täydennystä tulee ehdottomasti jakaa Naturan jälkeenkin. Yhteenveto Naturan täydennysesitys suojelee monta korvaamatonta avainkohdetta. Kruunusta suojellaan joukko kirkkaimpia jalokiviä. Mutta vajaan promillen suojelualuelisäyksellä menetetään paljon rahoitusmahdollisuuksia. Naturan täydennys olisi tarjonnut mahdollisuuden siirtää suuren osan esimerkiksi Etelä-Suomen metsiensuojelun kuluja EU:n maksettavaksi. 22.9.2000 TAPANI VEISTOLA |
Suomen
Naturaa täydennetään nyt!
Mikä
Natura 2000 on?
|