31.10.1997
Maailman Luonnon Säätiö (WWF), Suomen luonnonsuojeluliitto ja 24 tieteen, taiteen, liike-elämän ja politiikan sektorin allekirjoittajaa (saman verran kuin syntyneitä kuutteja vuonna 1996) vetoavat hallitukseen, että saimaannorpan elinalueet tulisivat kokonaisuudessaan Euroopan luonnonsuojelualueverkostoon (Natura 2000). Vetoomus luovutettiin ympäristöministeri Pekka Haavistolla toimitettavaksi Naturaa käsittelevän ministerityöryhmän ja valtioneuvoston tietoon.
Allekirjoittajien pieni määrä, joka on suhteessa syntyvien kuuttien määrään, kuvastaa sitä vastuuta, joka meillä suomalaisilla ja erityisesti valtioneuvostolla on saimaannorpan ja muiden uhanalaisten eläinten pelastamiseksi sukupuutolta. Kansanedustajia on eduskunnassa yhtä monta tai yhtä vähän kuin saimaannorppia Saimaassa. WWF ja Luonnonsuojeluliitto uskovat että valtioneuvosto haluaa tehdä kaikkensa, jotta saimaannorppa ja muut lajimme säilyvät vielä uudelle vuosituhannellekin. Natura 2000 tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Saimaannorpan elinalueiden ja potentiaalisten lisääntymisalueiden rajaaminen mukaan Natura 2000 verkostoon kohdistaa tulevaisuudessa resursseja juuri näiden alueiden suojelun ja käytön suunnitteluun.
"Saimaannorppa on erinomainen esimerkki lajista, jonka elinalueilla suojelua voidaan ja tulee toteuttaa hyvin monilla eri keinoilla", toteaa WWF:n suojelutoimen johtaja Jari Luukkonen.
Pesimäpaikkojen lähiympäristöt suojellaan luonnonsuojelulain avulla, kun taas kuuttien ja vanhempien ruokailualueilla riittävät jo nykyisin käytössä olevat, yhdessä kalastuskuntien kanssa sovitut verkkokalastusrajoitukset. Saimaannorpan kannalta on kuitenkin erittäin oleellista, että kaikki alueet ovat mukana Natura rajauksissa, sillä nämä rajaat ohjaavat käytännössä luonnonsuojelusuunnittelun ja -toteutuksen rahoja ja muita resursseja.
Valtioneuvosto voi nyt halutessaan turvata saimaannorpan tulevaisuuden mahdollisimman hyvin rajaamalla saimaannorpan Natura rajauksen erittäin selkeiden luonnontieteellisten perusteiden mukaan.
Naturasta lietsotun hysterian varjossa tahtoo unohtua, että sen avulla suojellaan ainoastaan arvokkain osa suomalaista luontoa. Tämän osan luonnosta haluavat varmasti kaikki säilyttää. Natura ohjelma tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Tätä kautta saamme ohjattua alueiden suojeluun, käytön suunnitteluun ja hoitoon rahoitusta useista Euroopan unionin rahoituslähteistä.
"Luonnontieteellisin perustein valittujen alueiden jättäminen Naturan ulkopuolelle poliittisin perustein ei vähennä niiden luonnontieteellistä arvoa", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo.
LISÄTIETOJA:
Suomen WWF, suojelutoimen johtaja Jari Luukkonen, puh. (09) 7740 1045 tai 040-585 0020
Suomen luonnonsuojeluliitto, aluesihteeri Kaarina Tiainen, puh. (05) 411 7358
LIITTEENÄ VETOOMUSTEKSTI JA ALLEKIRJOITTANEET
VETOOMUSTEKSTI:
Maailman Luonnon Säätiö (WWF) ja Suomen luonnonsuojeluliitto sekä me allekirjoittajat vetoamme sen puolesta, että Suomen hallitus turvaa kaikki saimaannorpan elinalueet ja sisällyttää ne Euroopan luonnonsuojelualueverkostoon (Natura 2000). Saimaannorppa symboloi kaikkia niitä uhanalaisia lajeja, joiden säilyttämisestä Suomella on vastuu.
Saimaan ainutlaatuinen saaristo ja luonto yhdistettynä alueen kulttuurihistoriaan on arvotettu kansainvälisestikin hyvin korkealle. Alue on ehdolla ensimmäiseksi suomalaiseksi luonnonperintökohteeksi UNESCO:n Maailmanperintölistalle.
Me allekirjoittajat vetoamme Suomen valtioneuvostoon Saimaan alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi ja erityisesti saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi, sekä alueen liittämiseksi UNESCO:n Maailmanperintölistan luonnonperintökohteeksi. Jokaisen vuonna 1996 syntyneen kuutin puolesta vetoaa yksi allekirjoittaja.
VETOOMUKSEN ALLEKIRJOITTAJAT:
Jorma Auvinen, Savonlinnan kaupunginjohtaja
Timo Helle, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja
Harri Dahlström, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja
Heidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen
Matti Helminen, WWF:n suojelutoimikunnan jäsen, eläkkeellä Metsähallituksen luonnonsuojelujohtajan paikalta
Pentti J. Hintikka, toimitusjohtaja, Wärtsilä Diesel International Oy Ltd
Voitto Huotari, Mikkelin hiippakunnan piispa
Heikki Hyvärinen, Joensuun yliopiston professori
Kimmo Kaivanto, taiteilija
Kalevi Kivistö, opetusministeriö
Ilkka Koivisto, vuonna 1973 tehdyn ensimmäisen norppainventoinnin vetäjä
Kari Lydman, tilintarkastaja, KTM, KHT
Kalevi K. Malmström, toimittaja, Suomen WWF:n ensimmäinen pääsihteeri
Martti Markkula, Pihlajavesitoimikunnan puheenjohtaja
Susanna Miekk-oja, toimitusjohtaja Leijona-PSP-rahoitusyhtiöt Oy, WWF hallintoneuvoston pj.
Erkki Pulliainen, kansanedustaja
Kimmo Pyykkö, taiteilija
Mirja Pyykkö, toimittaja
Tom Pöysti, näyttelijä
Pertti Salolainen, suurlähettiläs
Jani Sievinen, uimari
Hannu Sinerma, liiketalouden konsultti
Tero Sipilä, suojelubiologi
Juha Taskinen, luontokuvaaja