18.8.1997 [II pääkirjoitus Luonnonsuojelija-lehdessä 7/97]
Ympäristöministeriön ehdotus Natura 2000 -ohjelmaan sisällytettävistä alueista sai alkukesästä tylyn vastaanoton. Eikä Naturan ryöpytys päättynyt lausuntojen antamisajan mentyäkään.
Suomalaisena juristina esittäytyvä Hannele Pokka väittää Suomen Kuvalehdessä 25.7. ympäristöministeriön rikkoneen oikeusvaltiossa noudatettavia pelisääntöjä. Kuitenkin peräti lakiin on kirjoitettu, että Natura 2000 -verkostoon sisällytettävistä alueista "asianosaisten kuuleminen suoritetaan ... kuuluttamalla ehdotuksesta kunnan ilmoitustaululla". Lisäksi on "ilmoitettava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä" ja "ehdotusta koskevien tietojen tulee olla saatavilla asianomaisessa kunnassa kuulutusajan". - Muistettakoon, että maanomistajien edustaja luonnonsuojelulakityöryhmässä ei nähnyt kuulutusmenettelyssä mitään huomautettavaa.
Vaikka oikeusministeri tuntenee lakia ja sen valmistelua keskimääräistä paremmin, itse Natura-ohjelman suhteen hän on aivan pihalla. Pokan mukaan "ympäristövirkamiehemme ajavat vanhoilla raiteilla vaatimalla yhä uusia totaalisuojelukohteita". Natura 2000 -ohjelma on modernein luonnonsuojelujärjestelmä. Riittää, kun kohdetta suojellaan riittävästi eli niin, että tärkeinä pidettyjen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun taso säilyy. - Eiköhän vanhakantaista totaalisuojelua aja innokkaimmin ne maanomistajat, jotka haluavat Natura-alueensa luonnonsuojelulain totaalisuojelun ja sen korvausautomaatin piiriin?
Samalla viikolla kun Pokka lipsuu asialinjasta, kirjailija Jouko Tyyri ja eduskunnan varapuhemies Mikko Pesälä käsittelevät Natura 2000 -ohjelmaa kuin parhaatkin MTK:n propagandistit. Tyyrille Natura on vihreää terrorismia, Pesälälle vihreiden ikioma kilvenkirkastuskampanja. Kumpikaan ei näytä ymmärtävän, että Natura-ohjelma toteutetaan aivan riippumatta siitä, minkävärinen ympäristöministeri meillä on.
Jos ympäristöministeriön "Suomi ja Euroopan unioni, Natura 2000 -ohjelma" -esitettä olisi edes vilkaistu toimituksissa, kevään ja kesän Natura-keskustelu ei olisi päässyt julkisuuteen sellaisena hölmöilynä kuin minä sen saimme kokea. Hölmöily taisi huipentua Karvian Natura-mielenosoitukseen. Tosin sekin opetti ainakin sen, että lyhytkin paasto kirkastaa ajattelua. Jo päivän syömälakon jälkeen mielenosoittajat pyysivät ympäristöministeriöstä Natura-materiaalia. Mielenosoittajat kun eivät tienneet, mikä on se Natura, jota heidän piti vastustaa!
[Lyhyt kertaus:] Natura-ohjelmallaan Euroopan unioni pyrkii säilyttämään luontonsa monimuotoisena eli noudattamaan [Rio de Janeirossa] 1992 allekirjoitettua kansainvälistä sopimusta. EU:n tavoitteet on kirjattu sen tärkeimpiin luonnonsuojelusäädöksiin eli luonto- ja lintudirektiiviin. Natura 2000 -verkostolla suojellaan jäsenmaiden tyypilliset ja tärkeät luontotyypit ja lajit. Tärkeät luontotyypit ja lajit luetellaan luontodirektiivissä, erityisesti suojeltavat lintulajit lintudirektiivissä. [Esimerkkejä tärkeistä luontotyypeistä ovat palsasuot ja letot sekä lajeista hämeenkylmänkukka, saimaannorppa ja jokihelmisimpukka. Lintudirektiivin erityisiä suojelutoimia vaativista lintulajeista Suomessa pesivät mm. kuikka ja valkoselkätikka.] Suomessa on jo ennestään luonnonsuojelualueverkosto ja vahvistettuja suojeluohjelmia, joilla on melko tarkkaan sama tavoite kuin Natura 2000 -verkostolla. Ympäristöministeriön Natura-esitys perustuu niihin 95-prosenttisesti.
Naturasta alkukesällä annettuihin muistutuksiin ja kannanottoihin paneudutaan parhaillaan alueellisissa ympäristökeskuksissa ja ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriön Natura-esitys menee aikaisintaan lokakuussa valtioneuvoston vahvistettavaksi ennen kuin se lähetetään EU:n komission käsiteltäväksi. Komissio päättää ensi vuonna siitä, mitä luonnonsuojelualueita yhteisö pitää tärkeinä. Suomen on viimeistään vuonna 2004 varmistettava, että luonnonarvojen säilyminen turvataan sen Natura-alueilla.
Natura on ja pysyy. Luonnonsuojeluväen ei suinkaan kannata hävetä Natura 2000 -ohjelmaa. Se on parhainta perusluonnonsuojelua, joka kestää kyllä asiallisen arvostelunkin.
TERHO POUTANEN
Päätoimittaja
[Edellä on viitattu seuraaviin juttuihin:
Hannele Pokka: Pelisäännöt pielessä. Suomen Kuvalehti 27.7.1997
Jouko Tyyri: Keskieurooppalaisia kiivailijoita myötäilevät järkipuolia. Aatteellinen intoilu ei ole ilmaista. Turun Sanomat 27.7.1997
Maija Nevalainen: Varapuhemies Mikko Pesälä Immalan rannalla. Natura-ohjelma ei voi toteutua suunnitellussa muodossa. Uuutisvuoksi 22.7.1997.]