22.9.1997 [Luonnonsuojelija 8/97, sivu 7]
Ympäristöministeriön Natura-työryhmässä olivat edustettuna mm. MTK ja maa- ja metsätalousministeriö.
Esityksestä järjestettiin kahden kuukauden kuuleminen (vrt. Tanskan kahden viikon kuuleminen).
Naturan kuulemismenettelyn päättivät kansanedustajat luonnonsuojelulain yhteydessä (64 pykälä). Ennen sitä se meni ministerien kautta läpi valtioneuvostossa ja esimerkiksi MTK:n läpi luonnonsuojelulakitoimikunnassa.
Natura perustuu Euroopan unionin lintu- ja luontodirektiiveihin. EU on talousliitto eikä ainakaan mikään ympäristöjärjestö. Natura ei riipu minkään jäsenmaan ministerin eikä virkamiesten mahdollisten jäsenkirjan väristä. Luonnonsuojelujärjestöjä Natura-esitys ei tyydytä.
Natura on moderni funktionaalinen suojeluohjelma. Kaikissa kohteissa ei tarvita luonnonsuojelulain totaalisuojelua. Suojelutavoitteen saavuttamiseksi voi riittää löysempikin säädös. Totaalisuojelua vaativat tosiasiassa vain MTK ja maa- ja metsätalousministeriö, jotta maanomistajat saisivat kaikesta mahdollisimman suuren korvauksen (ja että YM:n rahat loppuisivat).
Suomen urheiluopiston golfkenttä Heinolassa on Naturassa osana harjua, jonka suojelukeino on väljä maa-aineslaki eikä "totaalisuojelevampi" luonnonsuojelulaki. Golfkenttä ei haittaa, sorakuoppa haittaisi.
Ei niiden karttavirheitä tarvitse olla. Muissa maissa on kyliäkin, riippuu suojelutavoitteesta. Taloja ei tarvitse purkaa eikä pihakeinua sosialisoida.
Ojitettuja soita yritetään ennallistaa ojat tukkimalla. Puustoiset reunakorvet taas ovat esimerkiksi suoperhosille kaikkein tärkein alue.
Muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon suojeluasiantuntijoiden käsitys on yksimielinen: esitys on riittämätön. Uutta suojelualuetta tulisi 143 000 ha, sillä ei maamme koillinen erityisvastuu EU:n luonnonsuojelusta täyty.
Uusia yksityismaita Natura-esityksessä oli 107 000 hehtaaria. Näistäkin suojellaan luonnonsuojelulailla vain puolet [53 %]. Rakennuslailla on tarkoitus suojella uusista alueista 23, metsälailla 20, maa-aineslailla 12 ja sopimuksin 2 prosenttia. Puolella uudestakin alasta maanomistus voisi pysyä omistajalla! Lisäksi mm. metsä-, maa-aines-, rakennuslait ovat voimassa rajoituksineen ilman Naturaakin. Mutta Naturassa saisi paremmin EU-rahaa ja korvauksia.
Luonnonsuojelulailla suojellaan Naturassa läntistä taigaa lisää kaksi peruskarttalehdellistä. Se ei vaikuta metsäteollisuuteemme millään tavalla - puuta kyllä riittää sekä suojeluun että hakkuisiin. Mutta metsien ja niiden lajiston suotuisan suojelutason saavuttamiseksi lisäys on liian pieni.
Korvaukset sisältyvät hallituksen päättämään vuosien 1996-2007 rahoituspakettiin. 95 prosenttia Naturasta on ns. vanhoja alueita ja viisi prosenttia uusia. Uusiin on suunniteltu 190 miljoonaa ja kaikkiin yhteensä 3,2 miljardia markkaa. Rahoituspaketti on etupainotteinen; ensi vuonna kauppoja tehdään yli 632 miljoonalla markalla.
Näistä asioista päätetään kotimaisilla hoito- ja käyttösuunnitelmilla. Pääsääntöisesti muutoksiin ei ole tarvetta. Poikkeuksia ovat esimerkiksi kiljuhanhien levähdyspaikat, joilla metsästys uhkaa kalliilla pelastusohjelmalla suojellun lajin eloonjäämistä.
Natura-alueiden suojelusta voidaan myöhemmin poiketa valtioneuvoston päätöksellä. EU:lla on virkamiehiä vähemmän kuin Helsingin kaupungilla. Natura-alueisiin se vaikuttaa lähinnä vain jakamalla LIFE-rahoja, joita Suomi on saanut jo 80 miljoonaa.
Tämä olisi turhaa (valtioneuvosto voi antaa poikkeuslupia jälkikäteen) ja direktiivien vastaista (vain luonnontieteelliset kriteerit saa ottaa huomioon kohteita valittaessa). Lisäksi esimerkiksi lintupaikat ovat lintudirektiivin suojeluksessa, vaikka ne jätettäisiin Naturasta poiskin! Naturasta pois jätettyjen kohteiden suojelu täytyy toteuttaa kokonaan kotimaisilla verorahoilla, mutta Natura-kohteille saisi EU:n LIFE-rahaa.
TAPANI VEISTOLA