31.7.1997
Suomen luonnonsuojeluliitto tukee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin näkemyksiä ympäristöministeriön Natura 2000 -esityksestä. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on vuosien ajan kerännyt tietoja maakunnan arvokkaista luontokohteista. Natura 2000 -ohjelmaa varten luonnonsuojelupiiri valmisteli perusteellisen esityksen niistä maakunnan pohjois- ja itäosasta löytyvistä suojelunarvoisista luontokohteista, joilla on merkitystä Natura 2000 -ohjelman tavoitteiden kannalta. Luonnonsuojeluliitto tukee tätä esitystä ja vaatii viranomaisilta puolueetonta selvitystä siitä, miksi tämäntasoiset valtion omistamat alueet eivät päätyneet ympäristöministeriön ehdotukseen Suomen Natura 2000 -ohjelmaan sisällytettävistä alueista.
Tärkeimpiä näistä täydennysalueista ovat:
- Koitajoen seudun luontokohteet (Ilomantsi)
- Patvinsuon kansallispuiston laajennusalueet (Ilomantsi, Lieksa)
- PetkeljärviPutkelanharjuPuohtiinsuo (Ilomantsi)
- Pitkävaara (Juuka)
- Itärajalta Hiidenportin kansallispuistoon ja siitä Tiilikkajärven suuntaan ulottuva luonnontilaisen kaltaisten metsien ja muiden arvokohteiden vyöhyke (Kuhmo, Lieksa, Nurmes, Valtimo, Sotkamo): OtrosvaaraKieverrysjärvet, RasvaKitkasuo, Kannusvaara, Jonkerinsalon alue, MujejärviHiidenportti ja MurtovaaraUkonkuivuuvaara.
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri muistuttaa omassa lausunnossaan metsälajiston säilymisen edellyttävän, että 1015 prosenttia metsämaasta on suojeltu. Ympäristöministeriön Natura 2000 -esitys ei yllä lähellekään tätä tavoitetta, vaan jää maakunnan metsäisimmissäkin itä- ja pohjoisosissa muutamaan prosenttiin. Luontodirektiivin edellyttämän suotuisan suojelun tason saavuttaminen vaatii siis suojelualueiden huomattavaa lisäämistä. Uusi metsälaki tai ns. alue-ekologinen suunnittelu eivät pysty turvamaan esimerkiksi lahopuusta riippuvaisen lajiston säilymistä.