1.12.1997 [Luonnonsuojelija 10/97, sivu 4]
"Naturasta on järjestettävä uusi kuuleminen."
MTK:n markkinoima uusi kuuleminen ei toisi kohteiden valintaan ja rajaukseen luonnontieteellisesti eikä juridisesti mitään uutta: kaikki on jo sanottu. Esimerkiksi Kreikka totesi, että koska Naturan kriteerit ovat ekologiset eikä se pääsääntöisesti muuta maan nykykäyttöä, maanomistajia ei tarvitse kuulla ollenkaan. Ja pisti maasta 17 prosenttia Naturaan!
Uusi kuuleminen veisi ensi vuonna ympäristöhallinnon ajan ja miljoonia markkoja sen varoja turhaan työhön. Mutta sehän onkin MTK:n todellinen tavoite: Jos ympäristöhallinto leikkii uutta kuulemista tai kirjoittaa ensi vuoden vastineita maanomistajien KHO-valituksiin, se ei esimerkiksi ehtisi listata uuden luonnonsuojelulain suojaamia luontotyyppejä maanomistajille. Niiden osalta MTK:n "neuvontatyöhän" on pahasti kesken, vaikka se kiihotti tupailloissa niiden tuhoamiseen jo viime vuonna.
"Viisi prosenttia maasta riittää Naturaan."
MTK, joka tätä viien prosentin Naturaa markkinoi, ei liene kuullut Suomen ilmoittaneen EU:lle viime vuoden LIFE-rahojen hakua varten maastamme alustavasti jo 7,5 prosenttia (lähinnä valtion maita Pohjois-Suomessa). Siksi myös MTK:n uusin vaatimus valtionmaiden ilmoittamisesta tänä vuonna ja loppujen ensi vuonna on yhtä turha. Se juna meni jo vuosi sitten. Nyt on aika lähettää täysi lista, koska se on jo kaksi ja puoli vuotta myöhässä. Vai voisiko komission uhkaamat sakot hidastelusta periä MTK:lta (asiantuntijoiden arvio: puoli miljoonaa markkaa päivässä)?
"Viisi prosenttia luontotyypistä riittää komissiolle."
Suotuisa suojelutaso ei ole määrällinen vaan laadullinen käsite. Kun komissio alkaa pohtia riittävätkö eri maiden esitykset, alle 20 prosentin esitykset lajista tai luontotyypistä joutuvat heti suurennuslasin alle. Korostettakoon, että edes 100 prosenttia eli kaikki olemassaolevat paikatkaan eivät aina riitä turvaamaan lajin tai luontotyypin selviytymistä. Natura onkin hyvä ennallistamishankkeiden instrumentti.
"Natura vie Lapin työpaikat ja ajaa maanpakoon."
Esim. Lapin liitossa ei kerta kaikkiaan haluta uskoa ympäristöministeri Pekka Haavistoa eikä ympäristökomissaari Ritt Bjerregaardia: Natura ei estä malminetsintää. Naturassa ei päätetä esim. Kevitsasta eikä Vuotoksesta.
Valtioneuvostolle jää mahdollisuus poiketa jälkikäteen suojelusäännöksistä, vaikka se ei saa nyt kohteiden valinta- ja rajausvaiheessa luontoarvot täyttäviä paikkoja Naturasta pois jättää. - Sitä vastoin Natura voisi tuoda Lapille valtavasti EU-rahaa ja kestävän kehityksen työpaikkoja. Muistettakoon, että rakennerahastoihin on tulossa ympäristökriteeri ja maatalouden ympäristötukikin muuttuu Naturan suuntaan. Luonto on Lapin ainoa toivo - suojeltuna eikä raiskattuna.
"Suomen suojelupolitiikka on perustunut pakkolunastukseen."
Kuten eräs alueellisen ympäristökeskuksen johtaja sanoi viime viiikolla: "Ei ole sellaista kohdetta vielä tullutkaan, mistä ei ole kauppoja syntynyt!" Alueellisiin ympäristökeskuksiin tuli kesällä enemmän tarjouspyyntöjä kuin haukkumasoittoja. - Natura oli yritys edistää maanomistusta muuttamattomia funktionaalisia suojelutapoja: niitä esitettiin puolelle Naturan uusista yksityismaista. Mutta kuka se vaatikaan kaikkeen luonnonsuojelulakia - totaalisuojelua ja sosialismia "täyden korvauksen periaatteeseen" käärittynä? Nyt Suomi on ainoa maa Euroopassa, missä suojelu ratkaistaan rahalla - 3,2 miljardin sosiaalisella tulonsiirrolla maanomistajille. Aiemmat osat ja kaikki muukin mitä haluat tietää Naturasta löytyy SLL:n
TAPANI VEISTOLA