18.6.1997 klo 10.00
Ympäristöjärjestöt BirdLife, Luonto-Liitto, Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahasto, Natur och Miljö, Maan Ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto pitävät ympäristöministeriön esitystä Suomen Natura 2000 -suojelualueohjelmaksi oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä.
Ympäristöjärjestöt korostavat, että direktiivien ja EU:n tuomioistuimen ennakkopäätösten mukaan Natura-kohteita valittaessa huomioon voidaan ottaa vain luonnontieteelliset perusteet. Ympäristöjärjestöjen mielestä ympäristöministeriö on jo tinkinyt näistä perusteista taloudellisiin syihin vedoten. Päinvastoin kuin julkisuudessa on väitetty Naturan valmistelussa Suomessa on jo otettu huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Järjestöt tulevat esittämään Suomen Natura-verkostoon omat lisäkohteensa, joiden mukaanotolla parannettaisiin suotuisan suojelutason toteutumista maassamme.
Ympäristöjärjestöt edellyttävät, että myös Natura 2000 -ohjelmaan esitetyt täydennykset käsitellään puolueettomasti. Ohjelman typistämiseksi synnytetty tarkoitushakuinen suojelunvastaisuus ei saa olla se syy, jolla lausuntokierroksella esiinnousevia arvokkaita luontokohteita jätetään Natura 2000 -verkoston ulkopuolelle.
Ympäristöministeriön esityksestä 95 prosenttia on olemassaolevia suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Viiden prosentin lisäyksellä ei saavuteta suotuisaa suojelun tasoa boreaalisella vyöhykkeellä, minkä suojelu EU:ssa on täysin Suomen ja Ruotsin varassa. Natura 2000 -ohjelman tavoitteena olevan suotuisan suojelun tasolla eivät lajien kannat eivätkä niiden esiintymisalueet vähene. Ympäristöjärjestöjen mielestä ympäristöministeriön esitys ei turvaa suotuisan suojelun tasoa kaikkien lajien ja luontotyyppien osalta, minkä osoittavat myös alan johtavat suomalaiset tutkimukset. Erityisen pahasti suojelu jää puutteelliseksi Etelä-Suomessa, missä on valtaosa lajeista ja yksilömääristä mutta vain murto-osa suojelualueista.
Erityisen paheksuttavaa ympäristöministeriön esityksessä on arvokkaiden valtionmaiden jääminen Natura 2000 -ohjelman ulkopuolelle mm. Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Syynä tähän on se, että ympäristöministeriö delegoi Metsähallitukselle vastuun valtion maiden Natura 2000 -käytöstä.
Ympäristöjärjestöt korostavat, että valittujen suojelukeinojen tulee olla sellaisia, että ne säilyttävät luonnonarvot. Poliittisista syistä tehtävät suojelukeinojen "kevennykset" eivät ole kestävää ympäristöpolitiikkaa vaan Natura 2000 -ohjelman periaatteiden vastaisia.
Ympäristöjärjestöt muistuttavat, että pitkällä tähtäimellä luonnonsuojelun eteen tehdyt "uhraukset" tulevat olemaan myös taloudellisesti kannattavia. Tämä näkyy jo hyvin vaikkapa UKK-puiston tuomissa rahallisissa tuotoissa. Tehdyt selvitykset mm. Nuuksion kansallispuiston osalta osoittavat, että jo nyt alueen suojelu luo enemmän työpaikkoja kuin sen talouskäyttö. Luonnon monimuotoisuus on myös lähes ehtymätön uusien ruoka- ja lääkekasvien lähde, josta huolehtiminen kuuluu jokaisen maan perusvelvollisuuksiin.
Luontoon ja luontomatkailuun nojaavat elinkeinot tulevat lähivuosikymmeninä kasvamaan. Minkä muun varaan tällaista teollisuuden alaa voidaan rakentaa kuin sellaisten edustavien luontokohteiden, joita Naturassa yritetään suojella? Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on paitsi kestävän yhteiskunnan tunnus myös taloudellisesti järkevää.
LISÄTIETOJA:
Suomen luonnonsuojeluliitto, pääsihteeri Esko Joutsamo, puh. 050564 1789 ja Natura-projektisihteeri Keijo Savola, puh. (09) 228 08 202
BirdLife Suomi, suojeluasiantuntija Marcus Walsh, puh. 0400513 410
Luonto-Liitto, pääsihteeri Tuomas Rantanen, puh. 0405077 165
Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahasto, suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. 040585 0020
Maan Ystävät, puheenjohtaja Kaija Helle, puh. (03) 3432 808 (koti)
Natur och Miljö, Samuel Reuter, tel. (09) 644 731