NATURA 2000:

Euroopan linnustonsuojelussa tärkeä virstanpylväs -tärkeimmät lintualueet kartoitettu

BirdLife Internationalin tärkeät lintualueet hanke (Important Bird Areas IBA) on saavuttanut merkittävän virstanpylvään - massiivinen Euroopan IBA-kirja on valmistunut. Kirjassa on esitelty 3619 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta lähes 50:stä Euroopan maasta. Alueet on valittu käyttäen tieteellisiä kansainvälisiä kriteereitä, jotka on hyväksytty Euroopan korkeimpia tuomioistuimia myöten. IBA-kartoitus on suurin suojeluteko, mihin ympäristöjärjestöt ovat kymmenen viime vuoden aikana pystyneet. BirdLife Suomi luovutti IBA-kirjan ympäristöministeri Satu Hassille keskiviikkona 19.4.

IBA-alueiden merkitys lintujen suojelulle on valtaisa. Euroopan 3619 IBA-aluetta kattavat vain 7 % Euroopan pinta-alasta. Nämä alueet suojelemalla voidaan kuitenkin turvata kohtuullisesti peräti 70% Euroopan lintulajeista. Eniten IBA- alueita on kartoitettu Espanjasta, jossa niiden lukumäärä on 391. Suomesta kriteerit täyttäviä alueita oin kartoitettu 96. Nämä alueet kattavat yhteensä 2.7 miljoonan hehtaarin alan eli 8 % Suomen maapinta-alasta.

IBA suojelee myös muuta luontoa. Linnut ovat hyviä ympäristön indikaattoreita eli niiden runsaus kertoo myös muiden eliölajien runsaudesta. Suojelemalla lintuja ja IBA-alueita suojellaan myös muita eliöryhmiä. Tärkeiden lintualueiden verkosto on siis tärkeä kokonaisuus koko Suomen luonnonsuojelun kannalta. Kaikille lintulajeille yksittäisten kohteiden suojelu ei sovellu. Näille lintulajeille tarvitaan myös muita suojelutoimenpiteitä, esimerkiksi muutoksia elinympäristöjen käytössä.

Euroopassa 40 % ja Suomessa kolmasosa IBA-alueista on vielä kansallisen suojelun ulkopuolella. Lisäksi puolet EU-maiden IBA-alueista on vailla lintudirektiivin mukaista SPA (erityissuojelualue) -suojaa. Suomen IBA-alueista 7 puuttuu kokonaan Natura-verkostosta. Muut alueet ovat joko osittain tai kokonaan mukana Natura-verkostossa. Natura-rajaukset ovat monin paikoin merkittävästi IBA- rajauksia
pienempiä, joten linnustollisesti tärkeitä alueita puuttuu edelleen esityksestä runsaasti. IBA-alueiden turvaaminen ei välttämättä tarkoita alueiden täydellistä rauhoitusta. Monilla alueilla on tärkeää, että ihmistoiminta, mm. maatalous, jatkuu nykyisen kaltaisena. Tärkeintä on, että alueet pystyvät myös tulevaisuudessa ylläpitämään linnustolliset arvonsa. Näillä alueilla ei tule sallia merkittäviä linnustollisesti haitallisia hankkeita.

Lehdistötiedote 24.08.2000

Metsähanhien ja joutsenten levähdyspaikkojen suojelua tehostettava

Suomen tärkeimpiä metsähanhien ja laulujoutsenten muutonaikaisia levähdysalueita on jätetty Suomen Natura 2000 verkoston ulkopuolelle. Verkoston erityissuojelualueista puuttuvien 27 kansainvälisesti tärkeän lintualueen eli IBA-alueen (IBA=Important Bird Area) joukossa on myös tärkeitä suo- ja metsälintujen pesimäalueita. Näiden suojelematta jättäminen olisi kansallinen häpeä. Pohjoisena maana Suomen tulisi pikemminkin näyttää esimerkkiä muuttolintujen tärkeimpien levähdysalueiden suojelussa, koska kaikki muuttolintumme ovat riippuvaisia lintupaikkojen suojelusta muualla Euroopassa ja Afrikassa.

Suomen linnusto on yksi tarkimmin tunnetuista koko maailmassa. Tämän on mahdollistanut satojen lintuharrastajien talkoovoimin keräämä arvokas tutkimusaineisto. Olisi valitettavaa, jos tämä tieto sivuutettaisiin poliittisiin syihin vedoten. Tärkeiden lintualueiden suojelulla virkamiehet voisivat osoittaa, että lintuharrastajien työtä ja saatuja tuloksia arvostetaan.

Monilla IBA-alueilla linnustonsuojelu voitaisiin turvata kevein menetelmin. Tärkeimmillä hanhien levähdyspelloilla suojelutoimiksi riittää, ettei maankäytössä tapahdu merkittäviä muutoksia. Tämä tarkoittaa, että maataloutta jatketaan, mutta muu ihmistoiminta suunnataan pois lepäilyalueelta lintujen ruokailurauhan varmistamiseksi.

Naturan ulkopuolelle on jätetty mm. huomattavasti taantuneen metsähanhen tärkeimmistä muutonaikaisista levähdysalueista kaksi eli Kristiinankaupungin Lålbyn ja Kauhajoen Alajoen pellot. Näiden alueiden säilyminen nykyisessä tilassaan on metsähanhelle elintärkeää. Alueiden merkitys hanhille korostuu kylminä keväinä, jolloin hanhien seuraava taukopaikka eli Pohjois-Pohjanmaan peltoaukeat pysyvät pitkään lumen peitossa. Metsähanhi on uudessa uhanalaismietinnössä luokiteltu silmälläpidettäväksi. Joutsenen levähdysalueista Tornion Karunginjärvellä ruokailee vuosittain yli 1000 laulujoutsenta. Kyseessä on maailmanlaajuisesti tärkeä laulujoutsenen levähdysalue. Toinen
tärkeä verkostosta puuttuva laulujoutsenalue on Artjärven kosteikot.

Muut Natura-verkoston ulkopuolelle jätetyt kansainvälisesti arvokkaat lintualueet ovat pääosin tärkeitä havumetsälintujen esiintymisalueita sekä saaristolintujen pesimä- ja levähdysalueita. Suurin puuttuva kohde on Kemihaaran suoalue eli Vuotoksen alue, joka on poikkeuksellisen edustava pohjoisen havumetsä- ja suolinnuston pesimäalue.

Suomen pitäisi osoittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, että se haluaa turvata tärkeimpien lintualueiden säilymisen ja saattaa nämä puuttuvat IBA- alueet pikaisesti suojelun piiriin. Näin voitaisiin entistä paremmin turvata lintulajistomme tulevaisuus.

Lehdistötiedote 24.08.2000

Suomen tärkeimmät lintualueet vajavaisesti suojeltu

BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä kartoittamista Suomen kansainvälisesti arvokkaista lintualueista (IBA = Important Bird Area) useat ovat vielä vailla niille kuuluvaa suojelustatusta. Näiden alueiden vajavainen suojelu on syynä siihen, että EU on haastanut
Suomen oikeuteen lintudirektiivin suojeluvelvoitteiden rikkomisesta. Kansainvälisesti arvokkaita lintualueita on Suomessa 96. Niistä 7 puuttuu kokonaan Naturasta ja 20 on Naturassa ainoastaan luontodirektiivin mukaisena suojelualueena, mikä ei turvaa linnuston säilymistä.

IBA-kartoitus on kattavin Suomessa koskaan tehty lintualueiden kartoitus. Kultakin kohteelta on selvitetty tarkat linnustotiedot ja alueet on rajattu linnuston vaatimusten mukaan. Euroopan yhteisöjen komissio on haastanut Suomen oikeuteen, koska Suomi ei ole ottanut näitä IBA-alueita Natura-verkostoon lintudirektiivin mukaisina erityissuojelualueina. Suomen ympäristöministeriö ei ole voinut esittää Suomesta mitään muuta lintualueiden kartoitusta, joten komissio pitää BirdLifen IBA-kartoitusta parhaana tietolähteenä Suomesta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta on ennakkopäätös Hollannista, jonka mukaan Hollannin valtio ei voi luoda Natura-verkkoaan jättäen osan
tärkeimmistä lintualueista suojelun ulkopuolelle. EY-tuomioistuimen päätöksen johdosta 95 % Hollannin IBA -alueista on nykyään suojeltu Natura-verkostossa erityissuojelualueina.

Kaikki Suomen IBA-alueet ovat tiukoin kansainvälisin kriteerein valikoituneita ja ne täyttävät joko maailman- tai Euroopan laajuisesti merkittävän lintualueen kriteerit. "Kyse ei siis ole pelkästään kansallisesti merkittävistä kohteista, siksi onkin kansainvälisesti tarkastellen häpeällistä, ettei niitä ole otettu mukaan erityissuojelualueiden verkkoon. On erittäin todennäköistä, ettei Suomi pysty
välttämään kansainvälistä vastuutaan Euroopan lintujen suojelussa", toteaa toiminnanjohtaja Mika Asikainen BirdLife Suomesta.

IBA on maailman vanhimman kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön BirdLife Internationalin hanke, jossa tieteellisin kriteerein kartoitetaan maailman tärkeimmät lintualueet. Euroopasta näitä alueita on löytynyt yhteensä yli 3600. "Nämä ovat kaikki erityisen tärkeitä lintualueita, joiden suojelu on linnustonsuojelun kannalta olennaista eikä niitä voi perustellusti jättää Natura- verkoston
ulkopuolelle", Asikainen sanoo.

Lisää lintutietoa BirdLife Suomen sivuilta.

Mikä Natura 2000  on?
Naturan lyhyt historia
Tiedotteita
IBA-kanne
Tornionjoki
Vuosaari
Vuotos

EU-rahoitus

Linkkejä