7.9.1999

Mustavuori-Östersundomin Natura-rajausta tulee laajentaa

Suomen luonnonsuojeluliitto valitti viime vuonna korkeimmalle hallinto-oikeudelle noin 150 Natura-kohteesta. Yksi valituskohteista on Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueella sijaitseva Mustavuori-Östersundom. Sen vanhoihin suojeluohjelmiin perustuva hallinnollinen rajaus on ekologisesti liian pieni turvatakseen alueen lajiston säilymisen.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että alueen suojeluarvo on sen ekologisessa kokonaisuudessa eikä esimerkiksi yksittäisissä lajeissa. Yhden yhtenäisen suojelualueen laji- ja yksilömäärät ovat monia pieniä sirpaleita suuremmat. Sitä vastoin lajeja häviää sitä nopeammin mitä pienempi ja pirstoutuneempi suojelualue on. Siksi Luonnonsuojeluliitto esitti jo vuonna 1997 ympäristöministeriölle Mustavuori-Östersundomin neljän erillisen suojelualuesirpaleen yhdistämistä yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Suojelu varmistaa alueen luonnon säilymisen ja mahdollistaa sen hoitotoimet. Muuten esimerkiksi kasvavat rakennuspaineet pirstovat alueen, jolloin uudet tiet, talot, sähkölinjat, melu jne. rikkovat ekologisen kokonaisuuden aiheuttaen lajien häviämistä. Sitä vastoin Naturan hoito- ja käyttösuunnitelmilla voidaan luonnon tilaa ennallistaa esimerkiksi niittyjen hoidolla ja metsien ennallistamisella EU-rahojenkin avulla.

Mustavuori-Östersundomin alueen suurin suojeluarvo on sen metsissä ja lintuvesissä. Luonnonsuojeluliiton mielestä alueen yhdessä läheisen Sipoonkorven kanssa muodostama laaja metsämanner tulee säilyttää tuleville sukupolville. Näin myös harvinaistuvilla metsälajeilla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuuteen. Myös lintuvesien suojelutilanne pääkaupunkiseudulla on huono. Reuna-alueiden rakentaminen uhkaa esimerkiksi Helsingin Viikkiä ja Espoon Laajalahtea.

Luonnonsuojeluliitto ei vaatinut valituksessaan Suomen Natura-esityksen kumoamista vaan pelkästään lisäalueita. Myös Euroopan komissio on vaatinut Suomea täydentämään Natura-esitystä monilla lajeilla ja luontotyypeillä. Suurin kiire on Etelä-Suomen metsien suojelulla, jota Mustavuori-Östersundomin nykyisten suojelualueiden välimetsien suojelulla voitaisiin edistää. Liiton esitykseen sisältyy myös linnuille tärkeitä niittyjä ja peltoja sekä esimerkiksi uhanalaiselle kehrääjälle tärkeitä kallioita.

LISÄTIEDOT: Natura-vastaava Tapani Veistola, puh. 0400 615 530

Luonnonsuojeluliiton valitus 19.10.1998:

FI0100065 Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (Helsinki, Sipoo, Vantaa)

Kohde on rajattu väärin. Sen Natura-rajaus perustuu vanhoihin hallinnollisiin suojelupäätöksiin eikä luonnontieteellisiin tietoihin.
- Näin esimerkiksi Kasabergetin silikaattikalliolla suojelualueen raja menee viivasuorasti kallion poikki kunnanrajan mukaisesti.
- Vastaavasti Östersundomin lintuvesien kohdalla Kapellvikenin, Torpvikenin, Bruksvikenin ja Porvarinlahden rajaukset ovat lintuvesien suojeluohjelman mukaiset. Alue muodostuu näin neljästä irrallisesta palasesta, vaikka mukaan olisi aivan hyvin voitu ottaa niitä yhdistävät meri- ja ranta-alueet, jolloin olisi muodostunut yhtenäinen alue.
- Lintuvesien reunametsät tulee ottaa mukaan niissä pesivien lintudirektiivin liitteen I lajien takia (mm. kalasääski ja pikkutikka).
- Alueesta puuttuu nyt maailmanlaajuisesti uhanalaiselle ruisrääkälle tärkeitä peltoja ja niittyjä.

Kohteen rajaus on nyt hajanainen eikä turvaa riittävästi alueen luontoarvojen säilymistä. Perusteltua on yhdistää alueen osat lisäämällä alueeseen lintuvesien väliset pellot, metsät ja kalliot niin, että lopputuloksena olisi nykyistä yhtenäisempi aluekokonaisuus. Tämä mahdollistaisi myös mielekkään käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen alueelle.

- Pyydämme, että kohteen rajausta muutetaan luontojärjestöjen esittämällä tavalla (Liite 12). Tällöin muodostuisi ekologisesti ehyt ja monipuolisempi alue.
- Helsingin kaupungin omistamat metsät tulisi suojella luonnonsuojelulailla, jotta alueelle muodostuisi aikanaan vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia metsiä, jotka aikanaan osaltaan säilyttäisivät nyt Mustavuorella esiintyvää vanhojen metsien lajistoa.
- Skillbergetin suojelutavoite toteutuisi maa-aineslailla.
- Alueen pellot voidaan suojella rakennuslailla.
- Muuten alueen yksityismailla voitaisiin soveltaa vapaaehtoista suojelua sopimuksin sekä osallistuvaa suunnittelua korostavan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.