Naturan täydennyskohteista

Euroopan komissio ei katsonut Suomen Natura 2000 -esitystä riittäväksi. Tietyille lajeille ja luontotyypeille tarvitaan lisää alueita eräiden tietojen täydentämisen lisäksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri ry ehdottaa Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkoston täydennykseksi seuraavia kohteita:

Ykköskohde:
Pääasiassa Pelkosenniemen kunnassa sijaitsee useita tutkitusti arvokkaita alueita, joita kuitenkin uhkaa katoaminen Vuotoksen vesivaraston alle. Seudulla on niitä luontotyyppejä, lintualueita sekä lajien esiintymispaikkoja, joita Naturassa on tarkoitus suojella sekä joiden osalta Suomelta vaaditaan lisäsuojelualueita.

Luonnontilaiset jokireitit:
Fennoskandian luonnontilaisista jokireiteistä ehdottomasti edustavin, vielä Naturan ulkopuolella oleva Tornionjoen-Muonionjoen-Könkämäenon jokikokonaisuus. Luonnonsuojelupiiri katsoo, että Natura-statuksen avulla mm. jokireitin vedenlaatua pystytään kohentamaan tai ainakin estämään merkittävä pilaaminen nykytilaa paremmin. Arvokkaana, kahden maan Natura-kohteena sillä on varmasti myönteinen vaikutus alueen kehitykselle. Ei ainoastaan Naturan mahdollistamien rahoituskanavien vaan esimerkiksi myös kansainvälisen tunnettavuuden kasvuna.

Tornionjoen Karunginjärvi on Suomen kansainvälisesti arvokkaita lintualueita (IBA) syksyllä muuttavien lintujen merkittävänä kerääntymispaikkana.

Toinen jokireitti sijoittuu Tervolan ja Rovaniemen maalaiskuntien alueelle, nimittäin Vähäjoen vesistö, joka on jo koskiensuojelulain kohde. Koska vesistö sijaitsee Lapin kolmion alueella, on siellä neutraalivetisiä, luontaisesti runsasravinteisia järviä (Kakari-, Narkaus- ja Perunkajärvi). Nämä järvet ovat mm. yksi pohjoisimmista lahnan esiintymisalueista. Vähäjoen vesistössä on alkuperäisiä taimenkantoja. Vesistö Kivitaipaleen kohdalla on ollut raakun rauhoitukseen asti ammattimaisen helmenpyynnin kohteena, tosin raakun nykyinen esiintyminen on tarkastamatta. Kasvien ja pohjaeläinten lajilista on täydentymässä, vaateliaimmista voi mainita välkevidan. Lisäksi vesistö on tulossa merkittäväksi valuma-alueiden kunnostusten pilottihankkeeksi. Lisäksi vesistöön liittyy merkittävä lintujärvi, Kivijärvi, joka on mm. pikkulokin pesimäjärvi.

Puustoiset suot ja letot
Rovaniemen maalaiskunnan letoista luonnonsuojelupiiri soisi Naturaan pääsevän (soidensuojeluohjelmakohde) Kakariaavan ja Tulkkiaavan.

Aaporinaavan-Kalliojärven-Tainijärven olevat suot tulisi liittää Runkauksen-Saariaavan suojelusoihin. Saariaavan eteläpuolinen Tainijärvenaapa myös. Tällöin muodostuisi upea kokonaisuus eri-ikäisistä metsistä sekä luonnon- ja linnustonsuojelullisesti arvokkaista soista.

Tervolassa sijaitsee hieno lettoalue, Lapinjänkä-Lapinaapa. Vaikka alueella on tehty ojituksia, ei peruuttamatonta tuhoa ole saatu aikaan. Näiden suurempien alueiden liittäminen muodostaisi luonnonsuojeluekologian kannalta järkevämmän alueen kuin Auringonkorven ja Lapinjängän tervaleppäkorvet yksinään. Ehdotetut alueet ovat yksityisaluetta, mutta nämä letot ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita.

Boreaaliset luonnonmetsät
Rovaniemen maalaiskunnasta Lapin luonnonsuojelupiiri esittää luonnonmetsäkohteiksi seuraavia vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita: Kuusikkoselkä-Paljukkalaki, Susirova ja Pilpanen. Toistaiseksi virallisen suojelun ulkopuoliset arvokkaat luonnonmetsät Rovaniemen maalaiskunnassa ovat Konttikivalo ja Käyrästunturi.

Pellon vanhoista metsistä piiri esittää Naturaan Joukaisvuomaa, Kotarovaa ja Kursuja. Kolarista puolestaan Keinosaajot ja Aalistunturi puuttuvat vielä Naturasta. Kolarin-Muonion kuntiin sijoittuu Kiuasselkä. Muoniosta puuttuu lisäksi Pahtajärvi ja Suoppamanselkä.

Hammastunturin (Inari) ja Puljun (Kittilä) erämaiden tulisi olla kokonaisuudessaan mukana Naturassa, täydennysehdotuksena siis vielä poisjätetyt alueet.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry

Marjaana Juola-Helle, varapuheenjohtaja Tuula Leskelä, aluepäällikkö

HAKEMISTO